Edellisessä robotti-imuritestissäni Ecovacs oli vertailun kallein (Ecovacs Deebot X1 Omni). Tällä kertaa merkki edustaa ryhmätestin halvinta, joten on jännittävää nähdä, miten tässä käy. Asennan Ecovacs Deebot N10 Plussan ohjeiden mukaan ja annan sille nimeksi Eki.

Pakkauksesta en löydä mitään pakollisten välttämättömyyksien lisäksi. Paitsi paperisen käyttöoppaan. Olen itse tyyppiä lähdetään-vain-tekemään-ja-katsotaan-mitä-tulee, joten harvoin tulee tavattua oppaita. On silti hyvä, että valmistaja kunnioittaa tarvetta, joka monella muulla saattaa olla. Harmi vain, ettei käyttöopas ole pohjoismaisilla kielillä.

Ecovacs Home -sovellus

Ekiä ohjataan Ecovacs Home -sovelluksella, josta asetetaan siivousalueet, aikataulut ja imuteho. Haluanko siivouksen kerran vai kaksi, ja pitäisikö moppauksen olla perustasoa vai parempaa (mikä tässä tapauksessa tarkoittaa useammin tapahtuvaa perusteellisempaa puhdistusta). Myös no-go-alueet, no-mop-alueet ja muut rajoitukset saa helposti tehtyä sovelluksesta.

Jos on tarve, voi sovelluksessa luoda erilaisia karttoja. Ecovacs Home on saatavilla pohjoismaisilla kielillä, mistä aina plussaa.

Lue myös: Ecovacs Airbot Z1 – Oikein hyvä ilmanpuhdistusrobotti, mutta kallis

Imurointi

Ecovacs Deebot N10 Plussan siivousjäljessä ei ole mitään moittimista. Käy kuitenkin ilmi, että Eki on todella jääräpäinen. Ensimmäisen siivouskerran jälkeen satun siirtämään yhtä keittiön tuoleista. Eki ei arvosta. Jos huonekalut eivät ole juuri niillä paikoilla, joissa ne olivat tutkimuskierroksen aikana, se tökkii niitä hurjapäisenä eikä luovuta millään.

Ekiltä puuttuu maltin lisäksi maalaisjärki. Kun lähetän sen siivoamaan eteistä, sujuu kaikki suloisesti, kunnes on aika palata takaisin latausasemalle. Se ei nimittäin löydä sinne. Eki on jämähtänyt ruokapöydän alle häpeämään eksymistään.

 

Eki ei huomioi kissojen ruokapaikkoja lainkaan. Ehkä ymmärtäisin, että imuri erehtyy ensimmäisellä, toisella tai vielä kolmannellakin kerralla. Mutta kun se vain törmäilee tavaroihin kerta toisensa jälkeen ja raahaa niitä pitkin lattiaa, loppuu kärsivällisyys nopeasti.

Ekillä ei ole ongelmia pörröisen mattomme kanssa, mutta se ei vaihda automaattisesti imutehoa isommalle, vaan minun on itse säädettävä tehoa sovelluksesta.

Ecovacs Deebot N10 Plus saa kuitenkin kymmenen pistettä ja papukaijamerkin kyvystään siivota kynnyksen luota. Ei se pärjää varsi-imurilleni, mutta vertailun muut robotit se kyllä voittaa.

Lue myös: Ecovacs Winbot W1 Pro – Ikkunat puhtaaksi ilman roiskimista

Moppaus

Eki osaa sekä imuroida että mopata, mutta tässä vaiheessa tiedän jo (ja ehkä tekin, hyvät lukijat), että robotti-imurin pyyhintä ei oikeastaan ole varsinaista lattianpesua. Eki ei ainakaan, joten ehkä moppauksen sijaan tässä yhteydessä olisi hyvä puhua nihkeäpyyhinnästä.

Nihkeäpyyhintää varten vesisäiliö täytetään. Sen jälkeen kiinnitetään moppausalusta, johon kiinnitetään kostutettu liina. Sen jälkeen Eki pyyhkii lattiat tehden niistä vähän raikkaammat ja pölyttömämmät. Moppausasetuksella Eki välttää mattoja, joten käytännössä no-mop-alueita ei tarvitse mattoja varten luoda.

Moppausalustan irrottaminen osoittautuu kovaksi hommaksi. Joudun luovuttamaan hetkeksi, sillä pelkään hajottavani imurin, mutta lopulta jotenkin onnistuin saamaan sen irti – älkää kysykö, miten!

Se, että robotti-imuri huolehtisi itsestään, on vale. Iso vale. Yleensä imuri vaatii huoltoa vähintään kerran viikossa. Jos imurissa on vieläpä perinteinen harja, kuten Ecovacsissa, saa sitä olla puhdistamassa melkeinpä joka siivouksen jälkeen. Ainakin, jos perheessä on pitkähiuksisia. Tai karvallisia eläimiä.

Yhteenveto: Ecovacs Deebot N10 Plus

Ecovacs Deebot N10 Plus on testin halvin imuri, jolle antaa sen vuoksi myös enemmän anteeksi. Siivousjälki on hyvää ja sovellus on selkeä ja hyvä. Eki on kova törmäilemään, joten jos on valmis tekemään hieman esivalmisteluita, on Ecovacs ihan hyvä ostos. Lattianpesijän toivossa sitä ei kannata hankkia, vaan suhtautua moppaustoimintoon kivana lisänä.