Electrolux Pure i9.2 on pieni, nätti ja tyylikäs (noin imuriksi). Pakkauksessa on vain harja ja A4-kokoinen jättimanuaali. Kuvien avulla yritän päätellä, miten laite toimii. Löydän verkkosivuilta pdf-käyttöoppaan, mutta se paljastuu samaksi kuin paperiversio.

Puhelimeni ei tunnista käyttöoppaan sivulta löytyvää pikkuruista QR-koodia, joten käyn tarkistamassa Electroluxin sivuilta, että sovellus on nimeltään PUREi. Lataan sovelluksen ja luon tilin vain saadakseni tietää, että ”tämä sovellus ei enää ole käytettävissä”. Uusi sovellus on kuulemma nimeltään Electrolux Wellbeing. Syvä huokaus. Lataan oikean sovelluksen ja kirjaudun taas sisään. Sen jälkeen – kaikkien onneksi – asennus sujuu helposti ja nimeän imurin Pikkuveljeksi.

Siivouksen aloittaminen

Sijoitan imurin makuuhuoneeseen ja avaan olohuoneeseen johtavat pariovet. Käynnistän Pikkuveljen, jotta se pääsee tutustumaan 45-neliöiseen siivousalueeseen. Huoneiden välissä oleva kynnys ei tuota vaikeuksia Electrolux Pure i9.2:lle.

Maton sen sijaan osoittautuu liian suureksi haasteeksi. Pikkuveli yrittää aikansa, kunnes poistuu maton luota jättäen siivousharjan matolle eikä edes ilmoita minkään olevan vialla. Tunnin tutustumissiivouksen jälkeen imuri on mielestään valmis ja suuntaa sovelluksen mukaan latausasemalle. 10 minuutin etsimisen jälkeen turhaudun ja kannan imurin itse paikoilleen.

Kun menen sovellukseen muokkaamaan karttaa ja lisäämään alueita, saan ilmoituksen, ettei karttoja ole (vaikka sovellus lupasi luoda kartan siivouksen aikana).

Arkea Electrolux Pure i9.2:n kanssa

Annan Pikkuveljelle toisen mahdollisuuden ja rajoitan siivousalueen pelkkään makuuhuoneeseen. Heitän keskelle lattiaa tyynyn nähdäkseni, toimiiko imurin kamera ja miten laite käyttäytyy esteen kohdalla. Onneksi en laittanut esteeksi mitään särkyvää, sillä Pikkuveli on aika kömpelö liikkeissään ja lähestyy esineitä rohkeasti. Makuuhuone tulee kuitenkin siivottua ja latausasemakin löytyy nyt ilman ongelmia.

Sedan öppnar jag dörrarna och låter Electrolux Pure i9.2 prova igen. Lillebror sticker iväg och efter avlutad runda hittar han faktiskt hem igen och han har lyckats städa upp mina utmaningar. Även det jag gömt i hörnen är borta. Tummen upp för Lillebror, ända tills jag tittar på städkartan och inser att han helt struntat i att städa mattan… Tummen ned för Lillebror.

Avaan pariovet ja annan Electrolux Pure i9.2:n yrittää uudelleen. Pikkuveli lähtee matkaan ja löytää kierroksen jälkeen tiensä latausasemalle. Lattialle jättämäni roskat ovat kadonneet jopa nurkista. Siivousjälki on siis oikein hyvä, jos ei huomio sitä, että mattoa se ei suostunut imuroimaan lainkaan.

Sovellus

Sovelluksessa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta se asetti kyllä kärsivällisyyteni koetukselle. Välillä karttoihin ei päässyt käsiksi eikä alueita siten voinut määritellä. Olin aikeissa tehdä siivousaikataulun ja nimetä huoneet, mutta sovellus pitikin ladata uudelleen pariinkin otteeseen, jotta sain kaiken tarvittavan näkyviin. Sovelluksen englanninkielisestä käyttöoppaasta löysin muuten myös kiintoisan maininnan, että imuri kannattaa sijoittaa oven vasemmalle puolella parhaan siivoustuloksen saamiseksi (mitä ihmettä?!).

Koska imuri ei ole ihan halpa (eikä se edes ole itsetyhjentyvä) pitäisin aika tärkeänä tuoda tällainen sijoittelusuositus jonnekin paremmin esiin. Miksi sitä ei edes lue verkkosivuilla?

Yhteenveto: Electrolux Pure i9.2

Electrolux Pure i9.2 on testin ainoa imuri, joka ei tyhjennä pölysäiliötä automaattisesti. Sen ansiosta latausasema on niin pieni, että sen saa sijoitettua vaikkapa sängyn alle. Tyylikäs design herätti minussa kovasti odotuksia, mutta kiva ulkonäkö ei nyt auta. Siivousjälki on hyvää nurkkia myöten, mutta hinnan huomioiden odottaisin sujuvampaa ja hiljaisempaa työtä sekä käyttäjäystävällistä sovellusta – ja etenkin sitä, että imuri pystyisi siivoamaan myös matot.