Kun kuulimme, että Neumann on tehnyt ensimmäiset kuulokkeensa, innostuimme. Studiomaailmassa saksalaisvalmistaja tunnetaan mikrofoneistaan, joiden hinnat vaihtelevat muutamasta satasesta useisiin tuhansiin euroihin. Valmistajan studiomonitorit ovat myös suosittuja.

Aiemmin Neumann ei ole koskenut kuulokkeisiin, mutta emofirma Sennheiserin huomioiden oli vain ajan kysymys, koska niin tapahtuisi.

Neumannin insinöörit ovat käyttäneet Sennheiserin komponentteja NDH 20 -mallissa. Perustana on edesmennyt Sennheiser HD 630VB, joka ansaitsi parhaan hinta-laatusuhteen tittelin testissämme 2016.

NDH 20 eroaa esikuvastaan siinä, ettei vaihtelevaa bassokontrollia ole (ominaisuus, josta pidimme kovasti), mutta sen sijaan irrotettava johto on. Studiokäyttöön tarkoitetuissa kuulokkeissa impedanssi on melko korkea, 150 ohmia. Sen ansiosta samaan vahvistimeen voi kytkeä useampia kuulokkeitta ilman, että impedanssia täytyisi laskea vahvistimen kannalta hallitsemattomalle tasolle. Herkkyys on miellyttävät 114 dB, joten ne pystyy periaatteessa kytkemään kännykkäänkin. Täydellä volyymillä iPhonen Lightning-adapterilla liitetyt kuulokkeet soivat kuitenkin juuri ja juuri riittävän kovaa.

Kuulokkeiden ulkonäkö viehättää, samoin se, että ne taittuvat kokoon. Ne ovat paljon ylellisemmän tuntuiset kuin esikuvansa HD 630VB.

Neumann NDH 20 käytössä

Istuvuus on oikein hyvä. Kuulokkeet puristavat hieman korvien ympäriltä, ja veluuripäällysteiset memory foam -tyynyt ovat hieman kovan tuntuiset. Kuulokkeet kuitenkin tuntuvat hengittävän paremmin kuin moni muu suljettu malli. Ääniteknikoita ajatellen se on hyvä, kun kuulokkeita täytyy pitää studiossa pitkiä aikoja kerrallaan.

Studiokuulokkeet tuovat minulle mieleen lineaarisen taajuuskäyrän ja todella analyyttisen ja tarkan soundin. Sellaisen kuin Sennheiser HD 800S-mallissa, emoyhtiön lippulaivamallissa (dynaamisten kuulokkeiden joukosta, nyt ei puhuta 60 000 euron HE1-mallista…).

NDH 20 ei kuitenkaan ole lineaarinen. Bassoa on liikaa etenkin ylemmässä bassorekisterissä. Yläpäässä on liian vähän ilmaa ja yksityiskohtia, mikä kuuluu varsinkin symbaaleissa ja laulussa.

Johtopäätökset

Neumannin ensimmäinen kuulokemalli on ylellisen näköinen ja laadukkaamman oloinen kuin esikuvansa Sennheiser HD 630VB, johon malli perustuu. NDH 20 ei kuitenkaan ole yhtä mukaansa tempaava. Jonkin ajan kuluttua korvat väsyvät kuunteluun, olipa musiikkityylinä mikä tahansa. Soitinten äänistruktuuri ei ole tarpeeksi monitasoinen, äänikuva ei ole järin suuri ja kaikki soi vähän lattean ja tylsän kuuloisesti. Ja terävästi.

Ei tarvittaisi paljoa, jotta NDH 20 soisi hyvin. Perusta on kunnossa mutta lopullinen äänenlaatu jättää toivomisen varaa. Toivottavasti Neumann yrittää vielä uudelleen – uskomme, että he pystyvät parempaan!