Denon AH-D5200 on todellinen premium-kuuloke, jossa mikään ei näytä tai tunnu halvalta tai muoviselta. Puoliksi käännettävät kuppien alumiinisangat ovat todella tyylikkäät, ja paksut ja pehmeät tyynyt tuntuvat todella mukavilta. Kuppien pinta on tummaa wengeä, joka huokuu laatua. Sanka ja tyynyt on päällystetty hyvälaatuisella tekonahalla.

Mukana tuleva johto on vankka ja päällystetty punotulla verkolla, joka estää sotkeentumista. Johdon kupari on hapetonta ”four nines” -kuparia (99,99-prosenttisen puhdasta) erotuksena huippumallin ”seven nines” -laatuun (99,99999 %). Liittimenä on stereoplugi mutta mukana tulee myös 6,3 mm:n adapteri isolle kuulokeulostulolle.

AH-D5200 käytössä

Kuulokkeiden istuvuus on huippumukavaa. Paitsi että ne näyttävät ylelliseltä, ne myös tuntuvat niin luksukselta, että vaikutelma on jotenkin todella kallis ja hieno. Herkkyys ei ole hullumpi, joten musiikkia voi kuunnella kännykästäkin. Hillityllä volyymilla tosin, eli kovempaan äänenvoimakkuuteen tarvitaan vahvistinta. Allekirjoittaneen iPhonen kanssa Denon toimii kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Fostex.

AH-D5200 on ”vain” Denonin toiseksi kallein malli, mutta eroa kalleimpaan on äänenlaadussa vaikea huomata, sillä musiikki toistuu poikkeuksellisella tavalla.

 

Ramón Vargasin laulu Unassa (albumilta The Opera Gala – Live from Baden-Baden) saa enemmän painetta keskirekisteriin kuin Fostexilla. Hänen tapansa kuljettaa ääntään orkesterin äänimaiseman halki on vaikuttavaa ja vapauttavaa. Viulun pizzicato-näppäily yhdessä harpun kanssa soivat avoimesti ja kirkkaasti ilmavassa äänimaisemassa. Vargasin laulaessa täysin palkein, tulee ääneen enemmän karkeutta kuin Fostexilla, ehkäpä hieman korkeamman säröilyn vuoksi. Pieni karkeus ei kuitenkaan haittaa lainkaan, ja dynamiikat ovat huikean vaikuttavat suljetulle mallille.

Toinen esimerkkimme on Ragnhild Hemsingin ja Tor Espen Aspaassin Sonata no. 3 in C minor, op. 45: III. Allegro animato Northern Timbre -albumilla. Se soi miellyttävästi, avoimesti ja puhtaasti. Ja elävästi! Sello muuttuu vahvimmillaan jälleen vähän karkeaksi, mutta soitto on aivan eri luokassa kuin Neumann NDH 20:lla, sillä Denon saa musiikista energisempää.

Myös pop toimii hyvin. Virvelirummun reunalle lyödyt iskut Ariana Granden Break Up With Your Girlfriend, I’m Bored potkaisevat todella kivasti.

Bassossa riittää painetta. Täyteläisyyttä ja lämpöä ei ole yhtä paljon kuin Sony MDR-Z7M2:ssa, mutta Denonin basso onkin lineaarinen ja soinnikas – ja salamannopea! Joku voisi erehtyä luulemaan bassoa sen vuoksi ohueksi, mutta todellisuudessa jokainen bassonuotti piirtyy tarkasti esiin, ilman, että sitä olisi keinotekoisesti lihavoitettu. Taajuudet sulautuvat toisiinsa huomaamattomasti. Aivan loistavaa.

Johtopäätökset

Denon AH-D5200 on todella hieno kuulokemalli. Ne näyttävät ylellisiltä mutta ennen kaikkea kuulostavat täysin hintansa arvoiselta.

Ääni on dynaaminen, energinen ja tiukka sekä bassossa että ylärekistereissä. Laulu ja soittimet toistuvat luonnollisen kuuloisesti, ja kokonaisuutena soundi on todella shyvä, vaikka yläpäässä voikin olla pientä kovuutta.

Kollegani John Hvidlykke meni kananlihalle testatessaan näitä pari vuotta sitten. Olen samoilla linjoilla: Denon haastaa suosikkini tämän hintaluokan suljetuista kuulokkeista, nimittäin Beyerdynamic DT 1770 Pro -mallin.

Kaiken kaikkiaan AH-D5200 on mahtava. Ei sen vähempää.