Sony SRS-XV800 ottelee raskaassa sarjassa eikä itse asiassa ole varsinaisesti kannettava, vaan vedettävä kaiutin. Kahden pyörän ansiosta kaiutin sentään liikkuu paikasta toiseen, ja akkukin kestää 25 tuntia.

Kaiuttimessa on optinen sisääntulo tv:n ääntä varten (ei HDMI:tä), ja TV Sound Booster -toiminto luo laveamman tilantunteen taaksepäin suunnattuja diskanttielementtejä käyttäen. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa surroundiin tai Dolby Atmokseen. Ja koska kyseessä on bilekaiutin, on siinä diskovalotkin!

Mega Bass -niminen toiminto taas korostaa bassoa niin, että tuntuu. Kaiuttimen etupuolella on kunnioitettavat 17 x 17 cm:n kokoiset bassoelementit. Omni-directional Party Sound lupaa jakaa musiikin tasaisemmin tilaan. Kaiuttimen takapuolelta löytyvät muuten vielä mikrofoni- ja kitaraliitännät, joten sukujuhlien musiikkiesitykset onnistuvat kätevästi.

Sony ei kerro SRS-XV800:n tehoja, mutta mistään pienestä luvusta ei ole kyse. Äänenpaine ei ole samaa tasoa suuremman SRS-XV900:n kanssa, mutta useimpien makuun sekä volyymi että äänenpaine ovat enemmän kuin riittävät. Yhdistämällä toisen SRS-XV800:n saa täyteläisemmän soinnin ja enemmän potkua, ja monessa tapauksessa kaksi 800-kaiutinta on toimivampi ratkaisu kuin yksi SRS-XV900.

Kaiutinta ohjataan sen päällä olevasta paneelista tai Music Center -sovelluksesta, josta voi valita musiikkia, luoda soittolistoja ja hallita roiskesuojatun kaiuttimen valoja. Fiestable-asetuksista löytyy valoasetuksia, DJ-toimintoja ja muuta.

Biletunnelma: 9/11

Voisi ajatella, että SRS-XV800 on vain pienempi malli SRS-XV900:sta, mutta se pärjää hyvin yksinään. Toki se on iso ja liian painava kannettavaksi, mutta sen äänikuva on monin tavoin samanlainen kuin isommalla SRS-XV900:lla, joskaan yllättäen ei sen vakuuttavampi kuin pienemmällä JBL Boombox 3 Wi-Fillä. Jos unohtaa diskovalot sekä mikrofoni- ja kitaraliitännät, ei Sony tarjoa sen enempää kuin JBL.

Sony kuitenkin maksaa enemmän, ja lisäraha on mennyt DJ-toimintoihin, kieltämättä viihdyttäviin valoihin ja pariin lisäominaisuuteen. Äänenlaatu kärsii runsaasta bassosta, etenkin jos aktivoi Mega Bassin, ja vetäytyneestä ja puuroisesta äänestä bassorekisterin yläpuolella.

Kaikki viittaa siihen, että Sony on panostanut viihteeseen äänenlaadun sijaan. Sekä PNAUn ja Khalidin The Hard Way että Everything But the Girlin Nothing Left To Lose, tarjoavat yllin kyllin dynamiikkaa ja rytmiä. Eläytyminen kuitenkin jää vajaaksi, ja laulu melkein hukkuu suuren äänikuvaan.

Joka tapauksessa SRS-XV800 täyttää helposti 100-neliöisen terassin biletunnelmalla, ja onnistuu siinä samalla varmasti ärsyttämään naapureita. Omalla musiikkimaulla ei tässä niin ole väliä, vaan naapurit huomaavat takuulla mahtavan basson paineen, jota Sonyn kaiutin puskee ulkonakin kunnioitettavasti.