Päivitetty Sonos Beam (Gen 2) on varustettu edeltäjäänsä tehokkaammalla prosessorilla, metalliverkolla kankaisen sijaan, korkearesoluutioisen audion tuella eARC:n kautta sekä helpommalla iPhone-yhteydellä NFC:n avulla. Jälkimmäinen toiminto toimii useimmiten moitteetta, mutta joskus laite ei rekisteröi yhteyttä heti, jolloin on kokeiltava muutaman kerran.

Alkuperäisessä Beamissa sivukaiuttimet hoitivat oikean ja vasemman kanavan, ja keskellä olevia kahta täysrekisterielementtiä ja diskanttia käytettiin keskikanavana. Toisen sukupolven laitteessa sivukaiuttimet sen sijaan huolehtivat surroundista ja Atmos-kanavista, kun taas etukaiuttimet toimivat vasempana, oikeana ja keskikanavana.

Käyttö ja ominaisuudet

Sonos Beam osaa tietysti soittaa yhdessä muiden Sonos-laitteiden kanssa, kun ne yhdistää keskenään sovelluksessa. Sovelluksesta löytyy useita musiikki- ja äänikirjapalveluita, mikä tekee kokonaisuudesta varsin käyttäjäystävällisen.

Kun Beam on tökätty töpseliin, voi laittaa päälle TruePlay-huonekorjauksen. Se vaatii iPhonen ja kävelyä ympäri huonetta – mielellään kuuntelupaikkojen kohdalla. Puhelin mittaa huoneen akustiikan, ja kaiutin sitten korjaa äänen tilaan sopivaksi. Äänestä tulee näin avoimempi ja surroundista vakuuttavampi ja suurempi.

Sonos Beam (Gen. 2):n äänenlaatu

Beam luo Atmos-äänen virtuaalisesti eikä siis fyysisten korkeuskanavien avulla, mutta vaikutelma on silti vaikuttava. Ääni täyttää huoneen luonnollisella äänikuvalla ja selkeillä dialogeilla. Bassontoisto on yllättävän vahvaa soundbarin kokoon nähden.

Omillaan eli ilman subwooferia Sonos Beamin bassontoisto on parempaa kuin Yamaha SR-B40A:lla ja TCL P733W:llä, vaikkakaan basso ei ole yhtä isoa, syvää tai vahvaa. Sonoksen sointi on kokonaisuutena parempaa kuin millään muulla tämän hintaluokan laitteella, jos meiltä kysytään.

Etenkin stereona soitetun musiikin kohdalla. Caroline Polachekin laulu pääsee kauniisti esiin syntikoiden ja atmosfääristen perkussioiden keskeltä Crude Drawing of an Angel -kappaleessa.

Lue myös: Sonos Sub Mini – Odotettu, edullisempi Sonos-subwoofer

Myös trance, jota tässä testissä edusti Infected Mushroom, kuulostaa hyvältä. Vaikka subwooferia ei olekaan, toimii Beam yllättävän hyvin yksinäänkin.

Surroundin vaikutelma voisi olla parempikin, sillä sekä Drive to Survive -formuladokumentti että Länsirintamalta ei mitään uutta -sotadraama on varustettu suurilla ja eläväisillä äänikuvilla, jotka osalla vertailun soundbareista levittäytyvät laajemmin huoneeseen. Dialogit toistuvat kuitenkin paremmin ja äänikuva on kokonaisuudessaan hyvin tasapainossa.

Kun Beamin kaveriksi yhdistää Sub Minin, saa mukaan matalimmatkin oktaavit ja samalla äänikuva vankemman pohjan. Sointi on fyysisempi ja dynaamisempi ja sekä elokuvat että musiikki tempaavat mukaansa paremmin. Subwooferin hankinta tosin tuplaa kokonaiskustannuksen, mutta meistä Sub Mini on sen arvoinen. Jos ostaa Beamin, kannattaa ehdottomasti alkaa säästää myös subwooferia varten.

Yhteenveto

Sonos Beamin toisen sukupolven soundbar tarjoaa käyttäjäystävällisen kokonaisuuden ja entistä parempaa surroundia muun muassa Dolby Atmos -tuen ansiosta.

Beam soi vakuuttavasti ja tasapainoisesti, ja bassontoisto on hyvää jopa ilman subwooferia. Äänenlaatu on jopa parempaa kuin monella subwooferilla varustetulla soundbarilla, mikä kertoo paljon. Meistä Beam (Gen2) on Sonoksen onnistunein soundbar, ja jos sen pariksi yhdistää vielä Sub Minin, saa paketin, joka toimii erinomaisesti niin elokuvien kuin musiikinkin kanssa.