Piirun verran yli metrin mittainen johto ja minijakkiliitäntä kielivät siitä, että Sony on suunnitellut MDR-1AM2-kuulokkeensa enemmänkin kännykkäkäyttöön kuin sohvalla makoiluun. Pakettiin kuuluu kyllä kolme johtoa.

Sony MDR-1AM2 edustaa suljettua over-ear-mallia, jonka design ovaalinmuotoisine kuppeineen on tuttua Sonya. Panta on päällystetty pehmeällä tekonahalla, samoin kupit, jotka ovat erittäin mukavat. Kokonaisuutena kuulokkeet tuntuvat hyvin mukavilta päässä. Ne ovat niin kevyet ja pehmeät että niiden olemassaolon melkein unohtaa.

 

Basso on tehokas ja erotteleva eikä äidy pahasti liioittelemaan. Suljetun rakenteen ansiosta rummuissa on hyvää painetta. MDR-AM1-kuulokkeissa on itse asiassa erittäin hyvät dynamiikat. Rummut Bob Dylanin Man in the Long Black Coat -kappaleessa sykkivät rytmikkäästi. The Woolf is Getting Marriedin I am Stretched on Your Grave -kappaleen tilantuntu välittyy todella upeasti.

Keskirekisteri soi miellyttävästi eikä suurempia painotuksia löydy, mutta se ei ole yhtä vivahteikas ja puhdas kuin testin parhaimmissa malleissa. Hamiltonin Right Hand Man -kappaleen kolme laulajaa erottuvat hyvin toisistaan, mikäli soitin erottelee äänet. Ja sitä ei nyt tapahdu.

Diskantti mukailee muiden rekisterien tyyliä: tasapaino on hyvä eikä äänikuva ole liian synkkä. Mutta se hi-hatin viimeinen, kevyt ja ilmava ”pssht” jää puuttumaan.

 

Johtopäätökset

Sony MDR-1AM2 sopii hänelle, joka haluaa kuunnella kännykästään musiikkia rauhassa täydellisen mukavista kuulokkeista. Silloin höyhenenkevyt rakenne ja pehmeä verhoilu pääsevät oikeuksiinsa. Silloin myös kolmasosan kalliimpia kilpailijoita edullisempi hinta on perusteltu. Jos kuitenkin kaipaa analysoivampaa otetta kuulokkeiltaan, kannattaa jatkaa etsintöjä.