Useimmat soundbar-mallit on suunnattu kuluttajille, jotka haluavat parempaa ääntä televisiostaan kohtuuhintaisen, kompaktin ja helppokäyttöisen kaiuttimen avulla. Volyymia pitää voida säätää tv:n kaukosäätimellä, jotta soundbar tuntuisi luonnolliselta osalta kokonaisuutta lisävarusteen sijaan.
Mutta mitä tehdä, jos haluaa helppokäyttöisen ja näppärästi sijoitettavan kompaktin kaiuttimen ja on valmis maksamaan laadusta – ja samalla haluaa nauttia 3D-ääniformaateista, kuten Dolby Atmoksesta ja ehkä jopa DTS:X:stä?
Kysyntää nimittäin parhaalle mahdolliselle äänenlaadulle riittää myös johtosotkuja inhoavien joukoissa – ja siihen ratkaisu on highend-soundbar.
Mahtavia kaiuttimia kunnon bassolla!
Valitsimme tähän testiin uusimpia, isoimpia ja kalleimpia (!) soundbareja/kotiteatterijärjestelmiä, joita markkinoilta tällä hetkellä löytyy. Melkein kaikki testin malleista ovat laajennettavissa subwooferilla ja takakaiuttimilla – joko valmiina pakettina, mikä usein säästää rahaa, tai erillisinä lisäosina, mikä usein kasvattaa kaiutinjärjestelmän kokonaishintaa aika lailla.
Kunnon elokuvateatteriääni ja etenkin uskottava musiikintoisto vaativat bassoa. Tarvitaan siis subwoofer, ja sen on oltava hyvä. Moni highend-soundbar on hankittavissa ilman subwooferia, jolloin siihen voi jälkikäteenkin liittää langattoman bassokaiuttimen. Monen mallin kohdalla valinnanvaraa subwooferin suhteen on enemmänkin tilan koosta ja budjetista riippuen. Tässä hintaluokassa suosittelemme aina valitsemaan parhaan tarjolla olevan subwooferin, jos valinnanvaraa on.
Takakaiuttimet
On suositeltavaa hankkia myös langattomat takakaiuttimet, mikäli kaipaa mahdollisimman hyvää surroundia. Jopa parhaat surroundvaikutelmaa luovat soundbarit hyötyvät takakaiuttimista. Takakaiuttimien kanssa surroundin tuntu kasvaa suuremmaksi, ja lisäksi silloin soundbarin ei tarvitse käsitellä ääntä keinotekoisesti vaikutelman luomiseksi, vaan sen keskittyä parhaaseen mahdolliseen äänenlaatuun ja parempiin dynamiikkoihin.
Tässä testissä on joitakin osallistujia, jotka ovat laajennettavissa subwooferilla ja takakaiuttimilla (Bluesound Pulse Soundbar+, Sonos Arc, Sony HT-A7000), kun taas muutamassa mallissa ne kuuluvat pakettiin jo valmiiksi (LG S95QR, JBL Bar 1300). Sennheiser Ambeo Soundbar Plus -malliin taas saa lisävarusteena subwooferin, mutta takakaiuttimia ei. ”Niitä ei tarvita”, sanoo Sennheiser.
Kuinka hyvää ääntä soundbarista saa?
Luokkansa parhaat soundbarit toistavat sekä elokuvien ääntä että musiikkia todella hyvin. Surroundkuva on laaja ja Dolby Atmos -tuetuissa malleissa kurottaa jopa pään yläpuolelle. Toisinaan voi erehtyä kuvittelemaan olevansa elokuvateatterissa.
Erillisiin kaiuttimiin verrattuna soundbar on aina kompromissi, sillä pienellä kaiuttimella on paljon käsiteltävää ja toistettavaa. Takakaiuttimet auttavat paljon, ja jos subwoofer on tehtävänsä tasalla, onnistuu soundbar luomaan lavean ja vakaan äänikuvan, jossa riittää energiaa.
Kuinka iso soundbarin pitää olla?
Kun valitaan soundbaria, kannattaa aloittaa televisiosta: kuinka iso se on, miten se on sijoitettu ja ennen kaikkea, mihin sitä käytetään? Näyttää hassulta, jos soundbar on tv:tä huomattavasti leveämpi tai kapeampi. Leveämpi soundbar tarjoaa yleensä leveämmän äänikuvan, joka tuntuu luonnollisemmin toimivan yhteen ruudulla olevan toiminnan kanssa.
Nyrkkisääntönä voisikin sanoa, että isomman television kylkeen kannattaa valita isompi soundbar, jotta ääni ja kuva ovat samalla tasolla. Isommassa soundbarissa on tietysti myös tilaa isommalle määrälle kaiutinelementtejä, eli surroundkanavia voi olla enemmän, äänenpainetta reippaammin ja vivahteita runsaammin.
Testistä
Soundbareja kuunneltiin akustoidussa testihuoneessamme, jossa ääneen voi vaikuttaa muun muassa vaimentavilla verhoilla. Tässä testissä verhot oli pääosin vedetty auki, sillä heijastukset ovat tärkeitä tilallisen soinnin luomisessa. Jonkin verran vaimennusta kuitenkin tarvittiin parhaan mahdollisen äänen saamiseksi.
Soundbarit sijoitettiin tv-tasolle hieman korotettuna, jottei taso värittäisi ääntä. Huonekorjauksen sisältäneet laitteet testattiin huonekorjauksen läpikäyneinä.
Kuunteluun käytimme Dolby Atmos -ääniraidalla varustettuja elokuvia ja sarjoja: lähinnä Länsirintamalta ei mitään uutta -elokuvaa sekä Formula 1: Drive to Survive -dokumenttisarjaa. Lisäksi soitimme musiikkia Tidalista sekä stereona että Dolby Atmos -versioina. Tässä kätevänä vertailukohtana toimi 2L:n Tuvayhun-kuoroalbumi.
Saadaksemme Atmos-ääntä Tidalista yhdistimme soundbarit Sonyn referenssitelevisioomme HDMI eARC:n kautta. Pääosin kuuntelimme stereomusiikkia soundbarin oman käyttöliittymän kautta.