2017 on ollut upea vuosi pelaajille: kaksi uutta pelikonsolia näki päivänvalon, ja jos laskemme mukaan myös 2016 marraskuussa julkaistun PS4 Pron, on kaikista konsoleista saatavilla nyt tuore versio.
Kaksi laitteista ei varsinaisesti ole uutuuksia, vaan edellisten mallien päivityksiä, jotka tekohengittävät lisäaikaa tähän väliin, kun mitään uutta ei ole tarjolla.
Nämä kaksi ovat tietysti PlayStation ja Xbox. On epävarmaa, milloin näistä saadaan oikeasti uudet konsolit, mutta monet ennustavat jo ensi vuotta.
Ne ajat, jolloin samalla pelikonsolilla pelattiin jopa 10 vuotta, ovat jo muinaishistoriaa. Vaikka valmistajat lupaavatkin pelien toimivan myös vanhoilla laitteilla, vaatii teknologian kehitys aina tehokkaampaa rautaa. Sen vuoksi tarvitaan uusia konsoleita, jotka kytkeytyvät vanhoihin laitteisiin, sillä molemmilla on voitava pelata samoja pelejä.
Yhteensopiva vanhojen pelien kanssa
Pelkkä lupaus vanhojen laitteiden tukemisesta on ongelma, kun puhutaan aiempien konsoleiden päivitetyistä malleista. Pelikonsolin idea perustuu sihen, että niiden rauta on staattista, jolloin pelikehittäjät tietävät aina, minkälaiselle alustalle he ohjelmia luovat. Näin pelit on mahdollista optimoida niin, että niiden suorituskyky paranee. Kun valmistajat tuovat markkinoille tehokkaamman koneen, he jakavat asiakkaansa A- ja B-luokkiin luoden pelikehittäjille suuret paineet sekä uudelle että vanhalle konsolille sopivan pelin tekemisestä.
Ohjelmistopäivitykset
Tähän mennessä kehittäjät ovat ratkaisseet ongelman tarjoamalla korkeampaa resoluutiota sekä pieniä parannuksia esimerkiksi kuvanopeudessa. Ohjelmistopäivitykset mahdollistavat nämä parannukset, jotka vaativat yleensä aika paljon gigabittejä ja siten syövät verkkoa ja tallennustilaa. Toisaalta PlayStation ja Xbox toistavat pelejä 4K-resoluutiolla ja joskus jopa nopeudella 60 kuvaa sekunnissa. Tällainen herkuttelu oli aiemmin mahdollista vain PC-pelaajille.
Uudet varusteet
Nämä parannukset asettavat tietysti joitakin vaatimuksia televisiolle, sillä Full HD (1080p) ei enää riitä. Sen sijaan on investoitava 4K HDR -televisioon. Samalla kannattaa päivittää myös kotiteatterivahvistin, jos sellainen on käytössä. Toisin sanoen kehityksen perässä juokseminen tulee kalliiksi.
Jos 4K-televisiota ei ole, voi silti saada jotain irti päivitetyistä pelikonsoleista. Pelikehittäjät osaavat hyödyntää konsolin lisämuistia ja suorituskykyä vahvistaakseen Full HD -laatua tarjoamalla esimerkiksi nopeampaa kuvanopeutta ja siten vakaamman kuvan. Tämäkin vaatii ohjelmistopäivityken.
VR ja 3D
Toinen tapa pidentää konsolin elinikää on lanseerata härpäkkeitä kuten VR- ja 3D-lasit. Vain Sony sinnittelee enää PSVR-kypäränsä kanssa, ja muut ovat suurelta osin luopuneet 3D:stä. Sama pätee liikeohjaukseen. Microsoftilla oli Kinect-kameransa ja Sonyllä PS-move. Ne eivät osoittautneet suuriksi menestyksiksi ja tällä hetkellä pelaajat jättävät erikoisuudet mieluummin väliin.
Entäs Nintendo?
Ja sitten meillä on Nintendo, joka tuttuun tapaansa eroaa joukosta ja kulkee omia polkujaan. Nintendo Switch ei tarjoa 4K-laatua eikä muutenkaan samaa tehoa kuin kilpailijansa Sony ja Microsoft. Sillä ei kuitenkaan ole väliä. Nintendolla on valtava valikoima vanhoja pelejä rakastettuine hahmoineen, jolloin rauta jää toissijaiseksi valintakriteeriksi. Tämä ei toki tarkoita, etteikö Nintendolla olisi paria ässää hihassaan, ja on siistiä, että japanilaiset viitsivät vielä miettiä uusia ja erilaisia ratkaisuja sillä välin, kun Sony ja Microsoft keskittyvät pikseleihin ja suorituskyvystä kertoviin teraflopseihin.