USB-DAC-kuulokkeet alle sadalla eurolla? Oli pakko tarkistaa, etten ollut lukenut hintaa väärin. Sony ei varusta edes huippukuulokkeitaan tällä toiminnolla, mutta JLab mahdollistaa kuulokkeiden kytkemisen suoraan puhelimeen tai tietokoneeseen USB-C-kaapelilla, jonka jälkeen voi nauttia pakkaamattomasta 16-bittisestä äänestä 48 kHz:llä.
Toiminto on loistotilaisuus iPhonen omistajille, sillä Applen AAC:n rajoite, 256 kilobittiä sekunnissa, poistuu kaapelia käyttäessä. Ja ero on todella huomattava, etenkin kun istuu toimistossa tai kotona ja haluaa oikeasti nauttia musiikista.
Kuva: JLab
JBuds Lux ANC: Pilvenpehmoista mukavuutta
Cloud Foam -pehmusteet ovat nimensä mukaiset. Ne istuvat korvien ympärillä sametinpehmeästi. Sangan pehmuste on hengittävää materiaalia, joka tuo mieleen urheilukuulokkeet. Kuulokkeiden pehmoinen istuvuus ja 235 gramman paino saivat minut melkein unohtamaan, että minulla ylipäätään oli kuulokkeet päässä.
Kooltaan kuulokkeet sopivat hyvin sekä aikuisille että yli 10-vuotiaille lapsille, joten niitä voi käyttää koko perhe. Sovelluksessa on näppärä volyyminrajoitin, jolla enimmäisäänenvoimakkuuden voi asettaa 85 tai 95 desibeliin, jolloin lapsetkin voivat turvallisesti kuunnella musiikkia, pelejä tai elokuvia. On myös mukavaa, että vastuulliset aikuiset voivat laittaa rajoituksen pois päältä, toisin kuin monella muulla kuulokemallilla, jotka noudattavat kirjaimellisesti jotakin EU-direktiiviä.
LabSharen avulla musiikki jakoon
JBuds Lux ANC eroaa massasta LabShare-toiminnollaan. Kahdet JBuds-kuulokkeet voi linkittää toisiinsa, jolloin kaksi käyttäjää voi kuunnella samaa lähdettä samanaikaisesti. Täydellistä tilanteisiin, joissa lapset haluavat katsoa piirrettyjä takapenkillä tai kun haluaa itse katsoa puolison kanssa samaa elokuvaa lentokoneessa.
Käyttöönotto on yksinkertaista: ensimmäiset kuulokkeet yhdistetään soittimeen tavalliseen tapaan ja sen jälkeen toiset kuulokkeet laitetaan LabShare-tilaan painamalla viisi kertaa nopeasti virtanappia. Ensimmäisistä kuulokkeista painetaan myös viisi kertaa, jonka jälkeen kummatkin vastaanottavat samaa ääntä, mutta molempien volyymia ja EQ-asetuksia voi säätää erikseen. Nerokas toiminto, jonka soisi yleistyvän muillakin!
EQ pelastaa paljon
Tehdasasetuksilla kuulokkeissa on päällä JLab Signature -asetus. Onneksi. Jos vaihtaa Flat EQ -asetukseen, kuulokkeet paljastavat todellisen luonteensa: soinnissa on liikaa tiivistä ja värittynyttä bassoa ja liian vähän diskanttia. Ääni on sulkeutunut, kuten tässä hintaluokassa voi odottaakin.
Signature-käyrä kuitenkin tekee ihmeitä. Basso kuulostaa luonnollisemmalta ja tasapainoisemmalta, keskirekisteri kirkkaammalta, ja diskanttia on enemmän, joten klassinenkin musiikki kuulostaa yllättävän hyvältä. Kuulokkeet kallistuvat bassovoittoiseen sointiin, mutta ei niin paljon, että se häiritsisi. Siitä on oikeastaan vain etua, etenkin kun soittaa Billie Eilishiä tai Alex Warrenia täysillä. Balanced-asetuksella säädöt ovat kutakuinkin kuten Signaturessa, mutta hillitymmin. En suosittele käyttämään Bass Boost -toimintoa, sillä se vetää basson liialliseksi.
USB-DAC – mikä helmi!
Kun kuulokkeet kytkee USB-C-kaapelilla puhelimeen tai kannettavaan, herää sointi todella eloon. Vaikka resoluutio onkin rajoitettu 16-bittiseen 48 hertsillä, on ero Bluetoothiin verrattuna valtava. Klassinen musiikki saa uuden ulottuvuuden: jouset kuulostavat orgaanisemmilta, Marie-Elisabeth Heckerin sello soi paremmin ja tilantuntu kasvaa huomattavasti.
Popmusiikissa laulu pääsee paremmin ja vivahteikkaammin esiin. Soittimet erottuvat toisistaan selkeämmin ja AAC-koodekin kompressoitu vaikutelma häviää. Ihan kuin nostaisi verhon musiikin edestä – kaikki kirkastuu. On todella yllättävää, että tämänhintaisissa kuulokkeissa on tällainen toiminto – edes neljä kertaa kalliimmissa Sony WH-1000XM6– ja Bose QuietComfort Ultra Headphones -malleissa ei tätä toimintoa ole.
DAC-toiminto on kätevä myös silloin, kun kuulokkeista loppuu akku. Riittää, kun kuulokkeet kytkee johdolla puhelimeen, ja ne latautuvat puhelimen akusta. Fiksu ratkaisu pelastaa päivän, kun on unohtanut ladata kuulokkeet. Analogista liitäntää ei kuitenkaan ole.
Uutena myös tilaääni
Testin aikana kuulokkeisiin tuli yhtäkkiä päivitys, jolla malliin ilmestyi tilaääni, Spatial Audio. Kun sen laittaa päälle, on sointi tilavampi ja eläväisempi, hieman kuin surroundissa. Ero ei ole dramaattinen, mutta tilantuntu kyllä kasvaa. Tilaääni toimiikin erityisen hyvin peleissä ja elokuvissa, mutta musiikki soi dynaamisemmin ja rytmisemmin ilman toimintoa. Kuulokkeet eivät seuraa pään asentoa, eli äänikuva ei säily edessä, vaikka päätä kääntäisikin sivulle. Tilaääni on silti kiva lisä.
Toimiva vastamelu
Hybridi-ANC 35 desibeliin saakka kuulostaa paperilla vaikuttavalta. Käytännössä vastamelu poistaa hyvin robotti-imurini tasaisen hurinan, mutta ei läheskään niin tehokkaasti kuin Sony, Bose tai JVC. Ympäristöäänistä (JLabilla nimeltään Be Aware) puuttuu diskanttia ja se toistetaan monona – en oikein erota, onko robotti-imuri oikealla vai vasemmalla puolellani. Monien kuulokkeiden luonne muuttuu, kun vastamelun laittaa päälle. Bassosta tulee usein vaisua ja puuroisempaa, ja dynamiikat heikkenevät koko taajuusalueella. Tälläkin kertaa jokin muuttuu: bassosta tulee täyteläisempi, kun vastamelun laittaa päälle. Matalalla volyymilla sointi on sen ansiosta vain viihdyttävämpi, joskin dynamiikat kärsivät hiukan. Kuten aina, suosittelenkin laittamaan vastamelun pois päältä, kun kuulokkeita käyttää hiljaisessa ympäristössä, mutta on mukava kuulla, että sointi on vastamelun kanssakin hyvä.
Puheluiden äänenlaadussa parantamisen varaa
Puhelimessa puhuessani mikrofonit työskentelevät ahkerasti vaimentaakseen kohinaa omasta puheestani. Kahvilassa taustamelu vaimenee ja puhe korostuu hyvin. Harmillisesti mikrofonit näkevät yhtä paljon vaivaa myös hiljaisissa tiloissa, joten konsonantit katoavat puheestani. S ja F kuulostavat samalta, joten vastapuolen on keskityttävä puheeseeni tavallista enemmän. Äänenlaatu ei ole kammottava, mutta kaukana kalliimpien kuulokkeiden, kuten Sony WH-1000XM5:n, 1000XM6:n ja JBL Tour One M3:n äänenlaadusta. En kuitenkaan keksi muita näin halpoja kuulokkeita, jotka pärjäsivät paremmin kuin JLab JBuds Lux ANC.
70 tunnin akunkesto
Käytettyäni kuulokkeita muutamalla autoreissulla, huomasin, että akunkesto on oikeasti todella hyvä. En ehtinyt saada akkua loppumaan, sillä kuuntelemalla satunnaisesti musiikkia parin viikon aikana akku ei näyttänyt vähenevän juuri lainkaan. Vastamelun ollessa päälläkin JLab lupaa 40 tunnin akunkeston, ja 10 minuutin pikalatauksella saa 4 tuntia soittoaikaa. Lupaus ei vaikuta mitenkään epärealistiselta.
Bluetoothin multipointin ansiosta kuulokkeet voivat olla samanaikaisesti yhteydessä kahteen laitteeseen, ja Google Fast Pair helpottaa yhdistämistä Android-puhelimiin. On aikamoinen miinus, että AAC on ainoa kuulokemallin tukema koodekki, mutta USB DAC:n ansiosta koodekkien puuttuminen ei ole yhtä vakavaa.
Tärkeä kilpailija
Yksi JBuds Lux ANC:n merkittävimmistä kilpailijoista on Sony ULT Wear. Sonyn mallin hintaa on hiljattain hilattu alaspäin, ja se on houkuttava vaihtoehto LDAC:n ja uskomattoman bassontoistonsa ansiosta. Siinä ei kuitenkaan ole USB-DAC-toimintoa eikä malli ole yhtä mukava, vaan sen pehmusteet ovat ohuemmat ja kovemmat. Koodekkien tuki on parempi ja sointi vahvempi, mutta JLab voittaa mukavuudessa ja digitaalisissa liitäntämahdollisuuksissa.
Yhteenveto
JLab JBuds Lux ANC tekee paljon oikein ja virheitä vain vähän. Alle sadalla eurolla saa erittäin viihdyttävän kuuloiset kuulokkeet, joiden akunkesto on huikea ja ominaisuudet parempia kuin monella kalliimmalla mallilla. Toki äänenlaatu riippuu valmistajan EQ-käyrästä ja koodekkeja voisi olla käytössä enemmän. Mutta kun lopputulos kuulostaa näin hyvältä ja mukavuus on lyömätöntä, ovat nämä pikkuvikoja.
Nämä eivät ole kuulokkeet neutraalia referenssisointia etsivälle. Jos sen sijaan hakee viihdyttävää mutta hyvää äänenlaatua, pitkää akunkestoa ja mahdollisuutta nauttia paremmasta äänestä USB:n kautta, on JLab JBuds Lux ANC takuulla vuoden paras ostos alle 150 euron hintaisista sankakuulokkeista.
