Sonos Play:5 -kaiutin edustaa äärimmäistä minimalismia ja helppokäyttöisyyttä ratkaisullaan, jossa fyysisiä liitäntöjä ei ole. Se yhdistyy kätevästi kotiverkkoon, ja sovelluksesta on helppo määrittää, mihin huoneeseen laite kuuluu ja haluaako yhdistää kaksi kaiutinta stereoksi. Juuri niin me teimme tässä testissä luodaksemme ison äänimaiseman, joka vastaisi paremmin perinteisten hifilaitteiden laatua. Kokonaisuuteen voi myös liittää langattoman Sonos Sub -subwooferin, jolla bassoon saa enemmän syvyyttä, mutta se nostaa laitteiston hintaa jo melko lailla.
Yleensä kaiutinten sijoittamista kirjahyllyyn ei voi suositella, mutta Sonosille se ei ole ongelma, sillä siinä on ei-toivottuja taajuuksia poistava tilakorjaus. Mikrofonina käytetään omaa puhelinta, ja asetusten läpikäyminen sujuu ohjatusti.
Sonos Play:5 tukee useita musiikkipalveluita, kuten Tidalia, Spotifytä ja Apple Musicia. Bluetoothia ei ole, joten sellaisista palveluista, joita Sonos ei tue, kuten YouTubesta, ei saa striimattua musiikkia suoraan. Myöskin optinen digitaalinen sisääntulo puuttuu, joten jos haluaa yhdistää laitteen televisioon, se on tehtävä 3,5 mm:n analogisen sisääntulon kautta. Se ei meistä ole ihan riittävä, emmekä usko erityisen monen haluavan liittää levysoitinta tähän kiinni. Sonos ei toisin sanoen ole analogisen tyylin ystäville. Fyysistä kaukosäädintä kaipaaville on tarjota lisää huonoja uutisia, sillä ohjaus tapahtuu kännykän tai tabletin kautta. Kaiuttimessa itsessään on kosketusnäyttö, jota napauttamalla soitto alkaa ja loppuu, ja pyyhkäisemällä saa vaihdettua kappaleen.
Äänenlaatu
Toisen sukupolven Play:5 ylittää edeltäjänsä äänenlaadullisesti, ja monihuonejärjestelmän osana sillä on yhä paikkansa. Etenkin jos malleja on kaksi stereoäänen saamiseksi. Kaiuttimen parhaita puolia ovat puhdas ja kirkas soundi, joka suosii etenkin laulua. Maria Menan laulu soi kristallinkirkkaasti Kiss-coverissa ”I Was Made for Loving You”, ja basso soi tarkasti ja selkeästi.
Ehkä hieman liiankin. Kun Mena laulaa ”Feel the magic”, on taikaa vaikea havaita. Musiikki jää hiukan mekaanisen tuntuiseksi suoritukseksi. Sonos hakkasi kilpailijansa viime vuoden monihuonejärjestelmätestissämme, mutta siitä huolimatta Yamahan hifivehkeet ja etenkin yhdistelmä Marantz/KEF menevät tässä kisassa ohi lämpimämmillä ja luonnollisemmilla soundeillaan. Tämä pätee varsinkin klassisessa musiikissa, jossa viulu ja piano soivat turhan rouheasti ja yliartikuloidusti. Kokonaisuus jää melko synteettisen kuuloiseksi.
