Marshallin ensimmäiset langattomat kuulokkeet, Major II BT, olivat niin onnistuneet, että suosittelimme niitä ostoslistalle. Tosin sillä varauksella, että raaka rockiin sopiva soundi on omaan makuun, sillä akustiseen musiikkiin kuulokkeet eivät oikein sopineet. Mid on nimensä mukaisesti edullisempi kuin huippumalli Monitor Bluetooth. Olisi voinut kuvitella, että tähän hintaan olisi kuitenkin saanut myös jonkinlaisen kuljetuspussukan tai -kotelon.
Jos jotkin kuulokkeet kertovat jo ulkonäöllään, mihin musiikkitylliin ne sopivat, niin Marshallit. Panta on päällystetty jykevällä tekonahalla, joka muistuttaa ikonisten vahvistimien ulkonäköä, ja jopa kupeissa on samanlainen tuntu vaikka ne ovatkin muovia. Varsi on metallia ja yksityiskohdat tietysti pronssia. Pannassa ja kupeissa on riittävästi pehmustetta mukavuuden varmistamiseksi. Siitä huolimatta kuulokkeet painavat korvia aika lailla.
Aiempien mallien tapaan Mid-kuulokkeitakin ohjataan toisen kupin ohjaustikusta. Painallus laittaa musiikin pauselle tai vastaa puhelimeen, napsaus eteen tai taakse vaihtaa kappaletta ja ylös tai alas säätää volyymiä. Yksinkertainen ja hyvä ratkaisu. Kuulokkeisiin voi yhdistää johdolla lisäkuulokkeet, jolloin kaksi ihmistä voi kuunnella samaa musiikkia. Ratkaisu ei ole yhtä tyylikäs kuin JBL:n langaton yhdistäminen, mutta toimii. Kuulokkeet voi taittaa kasaan eivätkä osat tunnu siitä piittaavan.
Yllättäen Midin soundi on aivan erilainen kuin mihin olemme tottuneet. Jättimäinen soundi väkevine rumpuineen on poissa. Toisaalta kuulokkeet sopivat näin useammalle tyylille paremmin, toisaalta ne erottuvat nyt heikommin massasta. Soundi ei toki ole täysin neutraali, vaan keskirekisteri korostuu niin, että laulu ja kitarat nousevat esiin.
Johtopäätökset
Tuttuun tapaan Marshallin kuulokkeet henkivät ulkonäöllään rock’n’roll-elämäntapaa vahvistimista muistuttavine yksityiskohtineen. Rakenne on laadukas, akunkesto erinomainen ja pieni ohjaustikku tekee käytöstä helppoa. Mid osuu nimensä mukaisesti keskikategoriaan niin kooltaan kuin hinnaltaan. Kysymys kuuluukin, onko uudenlainen soundi mieleen vai: raaka rock on vaihtunut johonkin, joka toki yhä rokkaa, mutta vain…kiltimmin.