LG:n näyttö eroaa muista testin näytöistä erittäin kaarevalla muotoilullaan. Muut näytöt kaareutuvat maltillisesti (1800R), mutta LG kaartuu peräti 800R:n kulmassa. Jos siis laittaisi useamman samanlaisen näytön peräkkäin, ne muodostaisivat ympyrän, jonka halkaisija olisi vain 80 cm. Mitä pienempi luku, sitä jyrkempi kaari.

Kaaerva näyttö päästää käyttäjän lähemmäksi ja täyttää koko näkökentän kuvalla. Katsetta ei tarvitse tarkentaa epämiellyttävän paljon, kun katsetta siirtää näytöllä, joten kokemus on immersiivisempi.

Lisäksi näyttö on iso. 45-tuumainen on paljon isompi kuin muut tämän testin näytöt – mukaan lukien Samsungin superleveä 32:9-kuvasuhteen näyttö.

Liitännät

LG:n näytössä on kaksi USB 3.0 -porttia sekä USB-B PC:lle, mutta ei Thunderboltia kannettavalle. DisplayPort 1.4 kuitenkin löytyy, samoin kaksi HDMI 2.1 -sisääntuloa. Kumpikin tukee 240 Hz:n virkistystaajuutta, ja LG myös vastaanottaa 4K 120 Hz:n signaalia pelikonsoleista, jonka se sitten skaalaa vastaamaan omaa resoluutiotaan.

LG:n näyttö on yksi harvoja, jonka mukana toimitetaan kaukosäädin. Se voi joillekin olla tärkeä ja haluttu ominaisuus.

Kuvanlaatu

Oikean väritilan valitseminen LG:llä voi tuottaa haasteita. Yleisesti ottaen Gamer 1 näyttää parhaimmalta, vaikkakin se punertaa liikaa HDR-tilassa. FPS (First Person Shooter) toistaa värit neutraaleimmin, mutta lisää keinotekoisesti terävyyttä, minun makuuni aivan liikaa. Kun näyttö on HDR-tilassa, ei terävyyttä voi säätää, joten valitsen Gamer 1 -asetuksen.  Kirkkaus on asetettu sataan, mutta kontrastia ei voi säätää. Asetan terävyyden 50:een eli keskelle. Se on tällä näytöllä neutraali, sillä nollassa kuva muuttuu aivan suttuiseksi.

LG:n näytöllä pelaaminen on ilo, kunhan huoneen valaistus on himmennetty. Kuvassa riittää painetta, ja äärimmäinen musta ja mahtavat värit saavat kuvat tuntumaan todella eläväiseltä.

Liikkeet eivät tuota LG:lle ongelmia. Salamannopea näyttö tuntuu heti itsen jatkeelta, kun alkaa pelata. Jopa nopeimmat liikkeet toistuvat aivan terävästi. Vaikea nähdä mitään eroa

240 Hz:n ja 175 Hz:n välillä, mutta kyse onkin enemmän tunteesta kuin näkemistä.

Näytöllä on myös heikkouksia. Ensinnäkin ruutu on niin iso, ettei resoluutio tunnu ihan riittävältä. Pikselitiheys on huomattavasti alhaisempi kuin muilla testatuilla. Ei tarvitse istua kovinkaan lähellä näyttöä, kun pikselit erottaa selvästi.

Toiseksi jäin kaipaamaan enemmän kirkkautta, varsinkin SDR-tilassa. Huoneen täytyy olla hyvin pimennetty, jotta tästä näytöstä saa parhaimman irti, mutta sellainenhan ei aina ole mahdollista. Näyttöä olisi mukava käyttää myös toimistotöihin, jolloin parempi kirkkaus estäisi heijastelua. HDR-tilassa valoefektit ovat hyviä, mutta yleinen kirkkaus saisi olla silti parempi.

Yhteenveto: LG 45GR95QE

LG 45GR95QE on todella jännittävä OLED-pelinäyttö tiukan kaarevuutensa ja ison kuva-alansa ansiosta. Se todella imaisee mukaan peliin!

Kuvanlaatukin on hyvä 240 Hz:n virkistystaajuuden ja erittäin syvän mustan ansiosta, kuten OLED-näytöltä sopii odottaakin.

Kirkkaus ja pikselitiheys saisivat olla paremmat – näin ison näytön olisi syytä olla 4K. Jos on valmis pulittamaan näytöstä enemmän, kannattaa tutustua 42-tuumaiseen LG OLED Flexiin, jonka moottorin ansiosta ruudun saa vaihdellen tasaiseksi tai kaarevaksi. Siinä on myös 4K/120 Hz:n resoluutio.