Apple Music ei nimestään huolimatta ole vain Apple-käyttäjielle rajattu. Kuka tahansa voi ladata sovelluksen, joka toimii useimmilla alustoilla. Jos omistaa vaikkapa Samsungin television, Sonos-kaiuttimet tai Google-puhelimen, voi tilata Apple Musicin. Jos auto tukee CarPlay-toimintoa, suortoisto Apple Musicin kautta onnistuu ajaessakin. Myös Windows-käyttäjät voivat tilata Apple Musicin, mutta kaikkia sovelluksen ominaisuuksia ei pysty käyttämään ilman Apple-laitteita.

Jos taas on Apple-käyttäjä, on Apple Music aika itsestään selvä valinta. Palvelu toimii täysin saumattomasti Applen laitteiden kanssa, ja tilausmalleista voi valita mainoksettoman yksilötilauksen tai perhetilauksen, jolla palvelua voi käyttää viisi ihmistä. Tarjolla on myös opiskelijatilaus, jonka saa noin puoleen hitaan normaalista sekä Apple One -niminen paketti, joka yhdistää Apple Musicin, Apple TV:n, Apple Arcaden ja iCloud+:n yhden kuukausimaksun taakse.

Viimeistelty käyttöliittymä

Apple Music omaksui jo varhain lossless-laatuisen musiikin, ja katalogissa on tällä hetkellä yli 100 miljoonaa häviötöntä äänitiedostoa. Valikoimissa on myös runaasti Spatial Audio -tilaäntä – eli Dolby Atmos -formaattia. Se tuo kuulokkeista tai soundbarista kuunneltuna musiikkiin tai elokuviin surround-efektin.

Palvelussa on musiikkivideoita, live-esityksiä, podcasteja, ympärivuorokautinen radio lukuisten radiokanavien muodossa, haastatteluja ja muusikoiden ja muiden kuratoimia soittolistoja sekä omien kuuntelutottumusten mukaan räätälöityjä listoja.

Musiikkia voi striimata tai ladata offline-kuuntelua varten, ja Apple on panostanut kivasti sovelluksen albumiformaattiin. Levyn yhteyteen on lisätty tietoja esittäjästä, kappaleista ja tarinoita albumin tekoon liittyen sekä paljon muuta hauskaa, mitä muilla musiikkipalveluilla ei ole. Jos tykkää karaokesta, voi vain laulaa kappaleen mukana lyriikoiden pyöriessä ruudulla.

Apple Musicissa on klassista musiikkia, mutta tarjolla on myös pelkkään klassiseen musiikkiin keskittyvä Apple Music Classical -sovellus, joka sisältää maailman laajimman kokoelman klassista musiikkia. Se on huikea aarreaitta klassisen musiikin ystäville ja tarjoaa lukemattomia versioita samoista sinfonioista ja teoksista. Tavallisen Apple Musicin tapaan myös Apple Music Classical on täynnä kiinnostavaa tietoa musiikista.

Lossless hi-res

Apple Music ja Music Classical sisältävät runsaasti 24-bittisiä lossless-laatuisia äänitiedostoja 192 kilohertsillä ja ALAC-formaatissa. Teoriassa se tarkoittaa, että kun musiikkia toistaa verkkosoittimesta, jossa Apple Music on integroituna, saa nauttia studiolaatuisesta musiikista.

On kuitenkin huomiotava kaksi asiaa: kaikki verkkosoittimet, kuten WiiM- ja Heos-alustaa käyttävät soittimet, eivät tue korkearesoluutioista toistoa Apple Music -sovelluksesta. Ja jos haluaa nauttia musiikista parhaalla mahdollisella laadulla, on tosiaan käytettävä yhteensopivaa verkkosoitinta – puhelimesta se ei onnistu.

“Pelkällä AirPlaylla korkearesoluutioinen toisto ei onnistu. Silloin saa korkeintaan 16-bittistä ääntä 44 kilohertsillä”, Geir huomauttaa.

Äänenlaatu käytännössä

Kun aloitimme vertailumme, olimme vähän epävarmoja siitä, olisiko eri palveluiden äänenlaadussa ylipäätään kovinkaan suurta eroa. Olemme monessa testissä käyttäneet Tidalin ja Qobuzin palveluita, joten tiesimme jo, että molemmat tarjoavat oikein hyvälaatuista häviötöntä sointia. Ne ovatkin hifipuolella käytetyimmät suoratoistopalvelut ja asennettuna valmiiksi useimpiin uudempiin verkkosoittimiin.

Emme olleet lainkaan varautuneet siihen, miten hyvä äänenlaatu Apple Musicissa on.

Apple Musicissa Fleetwood Macin Dreams (remastrad 2004) on tarjolla 24-bittisenä ja 96 kilohertsillä, mutta ei ole ihan selvää, onko syynä tämä vai jokin muu siihen, että äänenlaatu on niin huimasti parempi kuin Spotify Losslessin 16/44,1-laatu. Apple Musicissa Dreams saa muhkeamman basson, vieläkin erottelevamman laulun ja hyvän dynaamisen kontrastin. Kohtasimme eläväisen ja lavean äänimaiseman, joka sai meidät vain tuijottamaan toisiamme ällistyneenä testihuoneessa. Onko Apple Music oikeasti näin hyvä ja Spotify Lossless oikeasti niin huono?

Huomattavasti uudempi Alex Warrenin Eternity on niin ikään saatavana 24/96-laadulla Apple Musicisa. Paitsi että basso on syvempi ja laulu fokusoituneempi, myös äänimaisema on puhdas ja dynaaminen kontrasti hyvä. Kuoro on erottelevampi ja hienojakoisempi kuin Spotifyssa, kun taas Qobuz ja Tidal on lähes samalla tasolla Apple Musicin kanssa. Geir pitää Tidalia ja Applea lähes samanveroisina ja parempina kuin muita.

Spotifyssa brittiprogebändi Porcupine Treen Blackest Eyes on tarjolla 24/44,1-laadulla, ja sen äänikuva on avoimempi ja lauluntoisto kirkkaampaa kuin 16-bittisissä tiedostoissa, mutta dynamiikat jäävät yhä rajoittuneiksi. Rummut eivät iske kunnolla. Apple Music tuo samaan kappaleeseen painokkaamman basson, läsnä olevammat kitarat ja erittäin hyvän dynaamisen kontrastin.

Frank Oceanin Pink+White vetää Tidalin, Qobuzin ja Apple Musicin aika lailla tasoihin: kaikki kolme onnistuvat toistamaan kappaleen vivahteet ja dynamiikat hienosti.

”Vaikuttaa siltä, että Apple on nähnyt kovasti vaivaa koostaakseen palveluunsa johdonmukaisesti korkealaatuisen katalogin”, Audun pohtii.

Tämä pätee myös Espen Eriksen Trion ja Andy Shepperdin 1974-kappaleeseen, joka palvelussa on 24/96-laadulla. Tidaliin verrattuna kappaleen piano on pienempi mutta saksofoni oikein täyteläinen ja miellyttävä. Basso ei toistu yhtä syvänä kuin Tidalilla, mutta kuitenkin tiukasti ja hallitusti.

Myös tässä testissä