Tuttu tilanne: vasta hankittu televisio kiiltelee olohuoneen paraatipaikalla. Kuva on suuri ja värit mahtavat. Mutta jokin tuntuu olevan pielessä. Hahmojen puhe kuulostaa lattealta. Urheilukatsomon mylvivä yleisö on vain vaimea kopio todellisuudesta.
Mitä ohuempi tv, sitä ohuempi ääni. Ja nykypäivän televisiothan ovat ohuistakin ohuimpia. Usein tv:n omat kaiuttimet sijaitsevat vielä laitteen takaosassa, mikä vielä lisää äänen niukkuutta.
Soundbarit
Onneksi television omaa ääntä voi parannella, ja vieläpä ilman massiivisia kotiteatterijärjestelmiä ja johtoviidakoita. Ratkaisu on soundbar-kaiutin: litteä paneeli, jossa on sisäänrakennetut kaiuttimet ja vahvistimet. Soundbareja saa kahta mallia: pitkulaisia seinämalleja ja litteitä tasokaiuttimia. Soundbarin avulla televisioäänestä saa elävämmän ja täydemmän, ja osa soundbareista pyrkii jopa tuottamaan surround-tyyppisen kokemuksen. Joissakin soundbareissa on ulkoinen subwoofer, joka sijoitetaan lattialle. Subwoofer toimii yhä useammin langattomasti, mikä tekee asennuksesta helppoa. Suurin osa soundbareista sopii asennettavaksi seinälle, jolloin seinästä kimpoava basso saa puheen kuulostamaan täyteläisemmältä. Jos televisio on tason päällä, voi kaiuttimen sijoittaa tarvittaessa kaappiin.
Tasokaiuttimet
Tason päälle sijoitetun tv:n kumppaniksi sopii paremmin tasokaiutin, joka toimii kuin sokkelina televisiolle. Koska tasokaiuttimet ovat seinä-soundbareja huomattavasti syvempiä mitoitukseltaan, on niiden pohjassa tilaa yhdelle tai useammalle subwooferille. Niinpä tasokaiuttimissa basso on usein seinäversioita syvempi ja täyteläisempi eikä erillistä subwooferia välttämättä tarvita – tosin joissain malleissa sellainenkin löytyy.
Valinnan paikka
Erilaisia soundbareja on valtavasti, ja hintahaarukkakin ulottuu muutamista satasista reiluun tonniin. Me keskityimme vertailemaan keskihintaisia soundbareja. Jos budjettisi on yli 800 euroa, voi olla järkevämpää tutkia kotiteatteri- tai stereosysteemejä, joiden soundi on soundbareja voimakkaampi ja suurempi.
HDMI vai ei?
Joissakin soundbareissa on HDMI-liitäntä ja toisissa ei. HDMI:n avulla soundbariin voi liittää vaikkapa Blu-ray-soittimen ja kytkeä toisen HDMI-kaapelin televisioon. Jos televisiossasi on kahdensuuntainen äänen paluukanava ARC (Audio Return Channel), se pystyy lähettämään äänen samaa kaapelia pitkin, jolloin kaikki ääni- ja kuvalähteet voi kytkeä suoraan televisioon, ja näin myös muista laitteista tuleva ääni soi soundbarin kautta.
Soundbarit ilman HDMI-liitäntää ovat myös hyvin yleisiä. Ne turvautuvat optiseen äänensiirtoon. Yhteyden muodostaminen on helppoa, mutta huonona puolena on äänen ja kuvan synkronointi: jos laite ei osaa tehdä sitä oikein, on tuloksena epätahtinen huulisynkka, jolle ei mahda mitään. Testissä käytetyn television (Samsung 55H6475) kanssa ongelmaa ei syntynyt kertaakaan.
Monissa kaiuttimissa on langaton Bluetooth-yhteys, joka toimii kätevästi useimpien televisioiden kanssa. Bluetoothia käyttäessä voi esiintyä samaa ongelmaa kuin optisessa äänensiirrossakin. Jos televisio ja soundbar ovat samaa merkkiä, niissä voi olla sisäänrakennettu synkronointi, jolloin epätahtisuutta ei pääse syntymään.
Melkein täydellinen
Edulliset soundbarit ovat suuri editysaskel verrattuna television omiin kaiuttimiin, ja parhaimmat yllättävät kuulijansa muhevalla ja täyteläisellä äänellään. Soundbarit eivät kuitenkaan korvaa kunnollista kotiteatterijärjestelmää, sillä mitä enemmän kaiuttimia, sitä kattavampi äänikokemus toki on. Vaikka soundbarit onnistuvatkin melko hyvin simuloimaan ääntä, joka tuntuu tulevan kuulijan takaa – etenkin, jos istuu aivan vastapäätä kaiutinta – eivät ne tietenkään yllä oikeasti takana sijaitsevan kaiuttimen tasolle. Erillinen vahvistin tuottaa myös voimakkaamman ja paremmin erottelevan äänen. Soundbar sopiikin sellaiselle, joka kaipaa huomattavaa parannusta television omaan ääneen ilman kaiutin- ja johtohässäkkää.