Sennheiser HD660S -mallissa ei ollut mitään vikaa. Kolmen vuoden takaisessa testissämme jäimme kaipaamaan vain syvempää bassoa ja lisää painetta, mutta muuten kuulokkeiden silkkisen sileä ja vivahteikas äänikuva teki meihin vaikutuksen. Lämmin sointi ei ehkä ole kaikkien makuun, mutta HD660S:n kuuntelu ei tuntunut rasittavalta.

Kaikkeahan voi kuitenkin kehittää, ja Sennheiser tietää sen myös. Niinpä Sennheiser kysyi kuluttajilta, olivatko he tyytyväisiä ostamiinsa HD660S-kuulokkeisiin – ja jos eivät, niin mitä niissä voisi parantaa.

Lopputuloksena on HD660S2 – päivitetty mutta ei siis aivan uusi kuulokemalli. Muutokset ovat hienovaraisia, mutta niiden ansiosta äänenlaatu on parempi, ainakin meidän korviimme.

Kuulokkeet ovat yhä avoimet ja ovaalit kupit peittävät korvat hyvin. Mikrokuidulla päällystetyt pehmusteet voi irrottaa ja pestä. Istuvuus on kuten ennenkin, mutta meistä uusi kuulokkeet puristavat hieman tiukemmin tai paremmin (kumpi näkökulma kullekin nyt sopii), joten joillekin malli voi tuntua epämiellyttävän tiukalta.

Sennheiser HD600S2

Suurimmat muutokset löytyvät HD660S2:n sisäpuolelta. Sennheiserin audiofiilituotteiden päällikkö Jermo Koehnken mukaan elementit on vaihdettu, joten laajemman taajuusalueen matalammillakin bassotaajuuksilla dynamiikkojen pitäisi olla parempi.

Taajuusalue on kasvanut 10 Hz:stä 8 Hz:iin basson osalta, joten kuulokkeet ovat herkemmät bassotaajuuksilla. Jopa 500 Hz:n asti. Sennheiser on myös nostanut taajuusvastetta diskantissa tehdäkseen taajuusalueesta lineaarisemman.

Herkkyydeksi on ilmoitettu 104 dB, sama kuin HD660S-mallissakin.

Impedanssi on noussut 150 ohmista 300 ohmiin, joten kuulokevahvistimelle on käyttöä. Tai ainakin todella hyvälle kuulokeliitännälle vahvistimessa.

HD660S2:n mukana toimitetaan 1,8-metrinen kaapeli 6,3-millisellä liittimellä ja samanpituinen kaapelin balansoidulla 4,4-millisellä liittimellä. Myös 6,3/3,5 mm:n adapteri ja suojapussi kuuluvat pakettiin.

Selvästi parempi ääni

Jos on hylännyt HD660S:n liian lämminsointisena ja täyteläisenä, tai jos haaveilee kalliimmasta HD800S-mallista, johon kuitenkaan ei olisi varaa, kannattaa ehdottomasti koekuunnella HD660S2!

Kallis kuulokevahvistinkaan ei ole välttämätön, kuten ensin luulimme, vaikka kyllähän sellainen tietysti auttaa. HD660S2 suoraan Yamaha R-N2000A-vastaanottimeen kytkettynä antoi selvästi avoimemman äänimaiseman ja tiukemman ja erottelevamman basson kuin aiempi HD660S-malli.

Edellinen malli soi hiukan liiankin kirkkaasti diskantin yläpäässä, mikä sai sibilantit ja esimerkiksi symbaalit soimaan jokseenkin terävästi. S2-versiossa diskantti on erottelevampi, hienojakoisempi ja lineaarisempi. Volyymia voi nostaa reippaastikin ilman, että S2 kuulostaa terävältä. Sointi on silti kirkas.

Keith Jarrett Trion Up For It -livenauhoitus kuulostaa lämpimältä ja läheiseltä HD660S-mallilla, mutta äänimaisema lavenee entisestään ja saa lisää vivahteita uudella versiolla. Kontrabasso soi lämpimästi, täyteläisesti ja muhevasti HD660S:llä, mutta tiukentuu ja erottautuu paremmin S2:lla, joka saa alimmasta oktaavista muutenkin enemmän irti niin kontrabasson, perkussioiden kuin pianonkin osalta.

Kun kytken kuulokkeet Naimin erinomaiseen ja poikkeuksellisen hyvän kuuloiseen Uniti Atom Headphone Editioniin, erot kasvavat vieläkin suuremmiksi. Naimin kuulokevahvistin tosin maksaa moninkertaisesti HD660S2-kuulokkeisiin verrattuna.

Uniti Atom HE sopii paremmin 300 ohmin kuulokkeiden pyörittämiseen kuin Yamahan vahvistin, ja se kuuluu. Äänikuva aukeaa laajemmaksi, fokus tiukentuu ja basso muuttuu niin fyysiseksi, että se saa kuulokkeet värähtelemään.

Vertaan pikaisesti Sennheiserin uutuuskuulokkeita Audezen avoimeen MM-500-highendmalliin ja huomaan, että HD660S2:lla on enemmän yhteistä Audezen huippumallin kuin edeltäjänsä HD660S:n kanssa.

Sennheiser HD660S2 loistaa Al Jarreaun Cold Duck -kappaleen kanssa, jonka korostunut diskantti ja energinen basso voivat olla joillekin kuulokkeille vähän liikaa. HD660S2 onnistuu soittamaan kappaleen uskottavasti ja lujalla ja erottamaan jyvät akanoista. Hieman aggressiivinen levytys kuulostaa täydellisen tasapainoiselta ja hallitulta. Kitarasoolo erottuu hyvin, saksofoni on samaan aikaan sekä terävä että pehmeä, ja bassokitaran rytmiä on helppo seurata.

Monella tapaa HD660S2 muistuttaa enemmän HD800S-mallia, mutta ei tunnu yhtä lattealta. Sointitasapaino on täyteläisempi avoimuuden kärsimättä. Lähin kilpailija HD660S2:lle on ehkäpä planaarinen Hifiman Sundara, sillä HD660S2 pääsee lähelle Sundaran tasapainoista ja avointa äänikuvaa.

Yhteenveto: Sennheiser HD660S2

Sennheiser HD660S2 on todella onnistunut päivitys yhdestä suosikkikuulokemalleistamme. Äänikuva on avoimempi ja läpinäkyvämpi kuin esikuvallaan HD660S:llä, mutta äänen luonne on silti samantapainen. Äänimaisema on yhä miellyttävä ja tasapainoinen, ja sointi on silkkistä ja lämmintä, mutta silti tiukempaa, erottelevampaa ja ilmavampaa. Bassontoisto on dynaamisempaa ja matalampaa, keskirekisteri avoimempi ja läpinäkyvämpi ja diskantti hienojakoisempi. Äänessä ei siis ole mitään moitittavaa. Sennheiser HD660S2 on hitti omassa luokassaan.