Parhaiden vastamelukuulokkeiden kilpailussa on jo vaikea pysyä perässä valmistajista, jotka ovat sijoittaneet oman mallinsa noin 400 euron hintaluokkaan. Niinpä otimme vastaan kauhunsekaisella ilolla uutisen Bang & Olufsenin 95-vuotisesta taipaleesta, jota juhlistetaan highend-vastamelukuulokemallilla Beoplay H95. Jotka maksavat 800 euroa! Siis tuplasti kilpailijoiden parhaisiin malleihin verrattuna! B&O:ta voi pitää hulluna, mutta toisaalta olen kyllä haaveillut highend-kuulokkeista, joissa olisi vastamelu. Miksi vain johtojen ystävien ja tehokkaiden kuulokevahvistimien omistajien pitäisi saada nauttia parhaista soundeista?

Tähän mennessä musiikkiharrastajien on pitänyt valita parhaan äänen (Shure Aonic 50, Beyerdynamic Lagoon ANC) ja parhaan vastamelun välillä (Sony WH-1000XM4).

Aina kun Bang & Olfsen julkaisee uuden mallin, ovat odotuksemme korkealla. Mutta vaikka valmistaja onnistuu paljossa, ovat Beoplay H9:n eri versiot olleet hieman epäintuitiivisia käyttää, volyymiltään rajoittuneita ja tarjolla on aika vähän säätömahdollisuuksia vastamelun suhteen. Toivomme todella, että B&O menee tällä kertaa maaliin asti!

Rakenne ja käyttö

Mitäpä sitten on tarjolla, jos maksaa tuplasti enemmän kuulokkeista ja päätyy Beoplay H95:een? Ensinnäkin laadun suhteen parempaa ei voi olla. Alumiiniranka ja kupit tuntuvat vankoilta mutta eivät kuitenkaan ole painavat. Myös alumiininen kuljetuskotelo on jykevää tekoa, siitä vain puuttuu kantokahva. Akunkestoksi luvattu 38 tuntia vastamelu päällä on melkein ilmiömäinen suoritus.

Pehmusteet ovat mukavimpia koskaan kokeilemiani. Ne kiinnittyvät magneeteilla ja ovat siten helposti puhdistettavissa ja uusittavissa, ja onhan meitäkin, jotka haluavat vaihtelua kolmannen osapuolen valmistamien pehmusteiden muodossa – vaikka veluuriset tyynyt voisivat olla välillä poikaa.

Lue myös: Shure Aonic 50 – Taivaan portit aukeavat

Äänenvoimakkuutta säädetään oikean kupin vääntimestä, johon tottuu parissa sekunnissa. Sitten tapa tuntuukin kätevämmältä kuin muut volyyminsäädöt. Vasemmassa kupissa on vastaava säädin, joka huolehtii vastamelun käytöstä. Kääntämällä taaksepäin saa vastamelun päälle, ja se voimistuu säädintä kääntämällä, kunnes ääni ilmoittaa asetuksen olevan täysillä. Kääntämällä toiseen suuntaan ääni ilmoittaa asetuksen olevan neutraali, ja siitä eteenpäin kuulokkeet alkavat päästää ympäristön ääntä läpi.

Tämä säädin ei ole kovin intuitiivinen siinä mielessä, että neutraali- ja maksimiasetusten ilmoituksia lukuun ottamatta käyttäjä ei oikein pysy kartalla siitä, millä tasolla säädöissä mennään. Henkilökohtaisesti en tosin tykkääkään tehdä mitään vain puolitehoilla, mutta kerrottakoon kuitenkin, että vastamelun keskitason voi tarkistaa sovelluksesta.

Ääniasetukset

Kuulokkeissa on useita valmiita ääniasetuksia, joista Bang & Olufsen on valinnut Optimal-nimisen valmiiksi. Muita ovat enemmän tai vähemmän intuitiiviset Commute, Clear, Workout ja Podcast. Viimeinen vähentää bassoa, jotta puhe korostuisi, kun taas Workout korostaa bassoa ja diskanttia. Jos mikään näistä ei maistu, voi luoda myös oman asetuksensa pyörittämällä sormeaan ympyrässä, jonka ääripäät on nimetty kevyeksi, energiseksi, lämpimäksi ja rennoksi. Ei kovin selkeää, ja tuntuukin vaikealta saada soundi tasapainoon näiden kuvausten avulla.

Lue myös: Beyerdynamics Lagoon ANC – Kauneinta vastamelua

Äänenlaatu

Onkin helpotus kertoa, että musiikki soi mahtavasti Optimal-asetuksella. Basso on täydellisen tasapainossa täyteläisen ja tiukan välillä, joten reippaat R’n’B-bassorytmit hierovat korvakäytäviä, ja klassisen kontrabasson sävelrakenne säilyy rikkoutumattomana.

Paljon tapahtuu Patricia Petibonin tulkinnassa José de Nebran Vendado es Amor -kappaleessa: kastanjetteja, flamencokitaraa, kontrabassoa, viuluja ja joitain erikoisempia barokkisoittimia. Kaikki soivat avoimessa äänimaisemassa saaden upeasti tilaa. Vaihdan vertailun vuoksi Sony WH-1000XM3 -kuulokkeisiin, jossa sama kappale tuntuu sulkeutuneemmalta, kuin orkesteri olisi kääritty pumpuliin. Valitettavasti olin ehtinyt palauttaa uudemman WH-1000XM4-mallin ennen Beoplay H95-testiä, mutta vaikka ne olivatkin paremmat kuin M3, ei ero ollut yhtä suuri kuin tässä. M4 tarjoaa enemmän bassoa (tosin sulkeutuneempaa) ja jaksaa soittaa kovemmalla volyymillä kuin H95, mutta tanskalaiskuulokkeiden kirkkaus on paljon parempi.

Lauluäänet erottuvat selkeästi, kun taas Beoplay H9 oli ylemmästä keskirekisteristä hieman vaisumpi, mikä pidätteli keveämpiä naisääniä pääsemästä kunnolla esiin äänimaisemasta. H95:n kanssa nekin pääsevät ansaitsemaansa loistoon.

Janelle Monáen Turntables groovaa mahtavasti. Kaunis räpbiisi on Amazon-elokuvasta All In: The Fight for Democracy, ja sen basso soi muhevan pohjan päällä ja Janellen laulu kristallinkirkkaasti. Vertailussa Sony vetää taas lyhyemmän korren.

Kilpailijoita, onko heitä?

Ihastuin Shure Aonic 50:n ääneen täysillä: se soi kirkkaasti ja tasapainoisesti. H95 on keskirekisteriltään lämpimämpi ja ilmavampi. Parempi. Soundi on dynaamisempi ja samalla miellyttävä, juuri kuten haluankin.

Ääni on myös luonnollisempi kuin B&W PX7-kuulokkeiden tumma soundi, ja mielestäni myös parempi kuin Beyerdynamic Lagoon ANC -mallissa. Jos vastamelu ei ole ehdoton vaatimus, on äänenlaadussa vielä matkaa Beyerdynamic Amiron Wireless -kuulokkeiden tasolle, jotka ovat erottelevuudessaan paremmat kuin H95. Amiron Wirelessin kohdalla tosin kaipaisin vielä enemmän lisää äänenvoimakkuutta kuin Beoplay H95:n kohdalla.

H95 jättääkin eniten toivomisen varaa kovemman äänenpaineen suhteen. Sonyn kuulokkeet soittavat lujempaa, vaikkakaan eivät paljoa. Beoplay H95:ä jouduin usein kuuntelemaan täydellä volyymillä. Harvoin haluan soittaa sitä lujempaa, mutta Sony silti tarjoaa sen tarvittaessa viimeisen vaihteen. Väitän kuitenkin, että H95 soi kovempaa kuin H9, vaikka en niitä tässä testissä suoraan verrannutkaan.

Lue myös: 12 langatonta vastamelukuuloketta – Vastamelun valtaistuinpeli

AAC ja aptX Adaptive

Kuulokkeet käyttävät iPhonen kanssa AAC-koodekkia, joka parantaa tavallista Bluetooth-ääntä (SBC/Sub Band Codec). AAC ei kuitenkaan mahdollista yhtä täyteläistä ääntä kuin aptX HD, joka on tarjolla Android-puhelinta käyttäessä. Kuulokkeissa on myös aptX Adaptive -tuki, joka ei ole varsinainen oma koodekkinsa vaan joka metadataa käyttäen vaihtelee tavallisen aptX:n ja aptX HD:n välillä – ja aptX LL:n – riippuen siitä, ovatko kuulokkeet sellaisella kännykän kuuluvuusalueella, joka tukee leveämpää kaistaa (HD). AptX Adaptive sisältää myös dynaamisen alhaisen latenssin, jonka ansiosta kuvan ja äänen välillä on mahdollisimman pieni viive. Tämäpä ei minulla toimikaan, vaan jos menen valitsemaan aptX:n Samsung Galaxy S10 Litellä, on kuvan ja äänen viive parisataa millisekuntia, mikä riittää siihen, että kiinnostukseni katoaa. Tämä on langattomille kuulokkeille hyvin tavallista, ja olisi hienoa, jos viiveen saisi oikeasti alas.

Hyvä vastamelu

Kuinka paljon hälyä kuulokkeet sitten vaimentavat? Paljon. H95 on kaukana parhaista vastamelukuulokkeista: noin 10 dB:n erolla Sony WH-1000XM3:een ja M4:ään ero on vielä isompi. Se onkin vastamelultaan samaa luokkaa kuin Shure Aonic 50 – tekee mitä pitää, mutta ei sen enempää.

Jos olet käyttänyt vastamelukuulokkeita ennenkin, ei Beoplay H95 tarjoile yllätyksiä. Niissä kuuluu sama vaimea suhina kuin muissakin, ja saman verran vastamelua.

Kuppien ja saranoiden väliin sijoittuu säädin, jolla valitaan volyymin taso (oikea) ja vastamelun taso (vasen). Kun siihen tottuu, on kuulokkeiden käyttö varsin helppoa. Kuva: B&O

Johtopäätökset

Bang & OIufsenin Beoplay H95 on highend-tason vastamelukuuloke, joka on tuplasti kilpailijoitaan kalliimpi. Toisin sanoen, kuulokkeet ovat useimmille liian kalliit, mutta se on highendin tarkoituskin: erottua joukosta.

Laatu on moitteetonta, samoin mukavuus ja istuvuus. Musiikki on upean erottelevaa, luonnollista ja dynaamista, ja jopa basso toistuu erittäin luonnollisena. Nämä ovat parhaita langattomia kuulokkeita, joita olen kokeillut – jos volyymin rajoitteita ei oteta huomioon.

Vastamelu toimii hyvin, se samaa luokkaa kuin premium-luokan parhailla kilpailijoilla (H95 edustaa toistaiseksi highend-luokkaa yksinään). H95 ei haasta parhaita, mutta ei myöskään jää useimmista jälkeen. Toisaalta hinta on kaksinkertainen lähimpiin kilpailijoihin nähden, joten ehkä vastamelu olisi kuitenkin saanut olla vieläkin parempaa.

Kallis hinta antaa vastineeksi yhden markkinoiden parhaista vastamelukuulokkeista – ei itse vastamelun puolesta, vaan yhdistelmänä laatua, ääntä ja mukavuutta.

Onko se hintansa väärti? Kuten useimmiten highendin kohdalla, päätös jää ostajalle.

Taajuusvaste. Beoplay H95 (punainen käyrä) on puhdas ja miellyttävä, lähes neutraali lukuun ottamatta pientä vahvistusta bassossa ja aivan diskantin yläpäässä. Bassoa on enemmän kuin hiukan latteammalla Beoplay H9 G3:lla (vihreä käyrä). Epätasaisuudet 3,5-5,5 kHz:n kohdalla johtuvat todennäköisesti mittauslaitteiston (miniDSP E.A.R.S.) artefakteista.