Neljästä kaiutinelementistä keskimmäiset soittavat mono-ääntä ja uloimmat osoittavat sivuille toistaen oikeaa ja vasenta kanavaa, jolloin niistä lähtevä ääni kimpoaa seinän kautta huoneeseen. Tämä luo hyvän stereoäänen, joka toimii kuulijan sijainnista riippumatta – ääni kuulostaa siis yhtä hyvältä istuipa sitten aivan vastapäätä kaiutinta tai jossain muualla.

Kokonaisuuteen kuuluu pieni langaton subwoofer. Harvinaista kyllä, se on koteloitu muovin sijasta MDF-kuoreen, mikä tekee siitä laadukkaan tuntuisen.

M10 yhdistyy televisioon optisella kaapelilla. Tarjolla on myös Bluetooth, mutta ilman ääntä parantavaa APTX:ää tai AAC:tä. Halvan oloinen kaukosäädin voi aloittaa ja pysäyttää musiikin Bluetooth-yhteydellä liitetyn kännykän kautta, mutta nappeja täytyy usein painaa kahdesti ennen kuin ne toimivat.

Stereoääni on iso ja läpitunkeva. Koheesio on oikein hyvä ja subwooferin basso erittäin laadukas. Äänentoisto on pyöreää ja hienoa eikä soundi kuulosta terävältä. Ylä-äänet voisivat olla avoimempiakin mutta kokonaisuus on silti hyvä.

Voimakkaimmillaankaan äänen taso ei ole väkivaltaisen korkea, hyvin dynaamisen musiikin kanssa ääni on usein jopa liian vaimea.

Sama ilmiö tuli vastaan elokuvaa katsellessa. Olisin kaivannut enemään ääntä Hobitti-elokuvasta. Puhe on kuitenkin selkeää ja elokuvan musiikki myös. Soundi on todella hyvä, mutta minkäänlaista surround-efektiä ei pääse syntymään, vain hyvä ja syvä äänimaisema.