Acerin näyttö on ehdottomasti testin hienoin ulkonäkönsä puolesta: minimalistisen kapeat metallikehykset, ohut ruutu, täysin valkoinen takaosa ja elegantti metallijalusta. Ikävä kyllä käyttöön ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota, sillä näyttöä ei voi säätää korkeus- tai sivusuunnassa eikä kallistaa. Takapuolelta löytyy “vain” neljä liitäntävaihtoehtoa, mutta HDMI on versio 2.0, eli yhtä hyvä vaihtoehto kuin Displayport. USB-portit olisivat olleet hyvä lisä.

Valikkonapit löytyvät näytön pohjasta, ja niiden löytäminen näppituntumalla voi tuntua hieman hankalalta. Se tekee menun käytöstä tarpeettoman turhauttavaa. Asetuksia löytyy neljä: grafiikka, elokuva, standardi ja virtaa säästävä. sRGB:n saa erikseen päälle ja sille on ohjelmoitava asetus. Kuva kuvassa –asetus onnistuu, samoin kuin useiden kuvalähteiden yhtäaikainen käyttö, mutta liitännöiden vähäisyys rajoittaa tämän ominaisuuden hyödyllisyyttä. Heijastamaton näyttö tekee ruudusta mattapintaisen mutta ei puurouta kuvaa merkittävästi.

Hinnan huomioiden värintoisto ja kontrasti ovat erinomaiset tehdasasetuksillakin. Jos niitä vähän vielä viitsii säätää, saa todella vaikuttavaa laatua. IPS-näytöksi Acer toimii nopeasti eikä välky. Jos jotain valituksen aihetta haluaa löytää, niin tavallinen Full HD –laatuinen kuva pehmenee ja samenee. Nipoimmat voivat huomata myös pieniä eroja kirkkaudessa eri puolilla näyttöä.

 

Johtopäätökset

Ensisilmäyksellä Acer vaikuttaa todella tyylikkäältä näytöltä, jonka haluaa heti työpöydälleen. Harmillisesti korkeutta tai kaltevuutta ei voi säätää, eikä mallista löydy USB-portteja. Edulliseksi kuluttajanäytöksi on värintoisto huippuluokkaa jo laatikosta otettuna, ja paranee yhä pienillä säädöillä. Tavallista HD-materiaalia ei kannata tältä näytöltä katsoa, sillä se sumenee ikävästi.

Myös tässä testissä