Me LB Ääni ja Kuvan toimituksessa testaamme niin toimistokannettavia kuin pelikoneitakin. Tarpeet ja vaatimukset laitteille ovat siis hyvin erilaisia, mutta lopulta kaikki on kiinni tehoista.
Pöydän ääressä vai liikkeellä?
Useimmat testaamistamme tietokoneista on kannettavia, sillä niihin kohdistuu suurin kysyntä. Etenkin raskaan sarjan pelipuolella on kuitenkin syytä harkita pöytäkonetta. Pöytäkoneessa on hyvin tilaa kaikelle tarvittavalle ja samalla myös enemmän tilaa jäähdytykselle, mikä on tarpeen kovatehoisten näytönohjainten ja prosessoreiden kanssa. Jos pöytäkone alkaa hidastella uusimpien ohjelmistojen tai pelien kohdalla, voi päivityksiä rautaan tehdä helposti ilman, että tarvitsee pistää koko konetta vaihtoon.
Suorituskyvyn ytimessä
Prosessori on koneen sydän: mitä vahvempi, sen enemmän se jaksaa pyörittää isoja datamääriä. Vuoden 2020 aikana olemme testanneet sekä Intel- että AMD-prosessoreilla varustettuja koneita, sekä 9. että 10. sukupolven. Suurin parannus prosessoreihin on ollut ytimien ja säikeiden lisääntyminen samalla, kun hinnat ovat pysyneet maltillisina. 6-ytimiset maksavat nyt saman verran kuin 4-ytimiset muutama vuosi sitten. Sillä on iso vaikutus suorituskykyyn. 2 GHz:n prosessori kuudella ytimellä on melkein puolet nopeampi kuin neliytiminen.
Tärkeä näytönohjain
Jos haluaa pelata koneella, on näytönohjain laitteen tärkein osa. Peligrafiikoiden kannalta Nvidian GeForce-näytönohjaimet ovat lyömättömiä. GeForce RTX 20xx -sarja lanseerattiin 2018, ja kaikki 2020 testaamamme pelikoneet on varustettu sarjan näytönohjaimella. Huomautettakoon, eteivät grafiikkatehot ole juurikaan kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna, sillä käytössä on saman sukupolven versiot. Nvidia on hiljattain julkistanut uuden sukupolven GeForce RTX 30xx -sarjan, mutta emme ole toistaiseksi saaneet vielä yhtään sellaisella varustettu konetta testiin.
Iso kuva
Näyttävät grafiikat menisivät hukkaan, jos näyttö ei yltäisi samaan laatutasoon. Työn, viihteen ja luovien kokeilujen kannalta näytön resoluutio ja realistisuus ovat tärkeimmässä roolissa. Näiden tarpeiden kohdalla 4K-resoluutio (3840 x 2160 pikseliä) ja HDR-värisyvyys – mieluiten ammattitasoinen HDR10 – ovat parhaat speksit.
Pelaamisessa näytön nopeus ratkaisee. Tänä vuonna olemme nähneet näyttöjä, joiden virkistystaajuus on huikaisevat 300 Hz. Se on hurja nopeus, ja sellaisesta joutuu myös maksamaan. Missään olosuhteissa ei pelaamiseen kannata valita näyttöä, jonka virkistystaajuus on alle 144 Hz. Resoluutioksi sen sijaan riittää pienempikin, tavallisin on yhä Full HD (1920 x 1080 pikseliä).
Kannettavat
Kun ostaa kannettavan työhön tai opiskeluun, on keveys (1-1,5 kg) ja pieni koko valttia. Myös akunkesto on tärkeää, jotta laturia ei aina tarvitsisi kantaa mukana. Suoritustehoista työ harvoin jää kiinni, kunhan koneessa on vähintään Intel Core i7 -prosessori. Koneessa on hyvä olla ainakin 512 GB SSD-tallennustilla ja 8 GB RAM-muistia.
Pelikoneet
Näytönohjain on tärkein kriteeri: GeForce RTX 2080 ja GeForce RTX 2070 ovat hyviä, mutta pian kauppoihin saadaan RTX 30xx. RAM-muistia on oltava vähintään 16 GB ja prosessori saisi olla ainakin 9. sukupolven Intel Core i7.
Pelikuulokkeet
Pelikuulokkeiden on ehdottomasti oltava mukavat päässä, muuten niitä ei jaksa pitää tuntikausia putkeen. Äänen tulisi olla tarpeeksi erotteleva, jotta viholliset paljastuvat nopeammin. Virtuaalinen 7.1-kanavainen surroundääni vahvistaa tunnetta siitä, että on itse keskellä tapahtumia.
Pelinäyttö
Pelinäytöissä – olipa kyseessä kannettava tai pöytäkoneen lisävaruste – on oltava vähintään 144 Hz:n virkistystaajuus ja 1 millisekunnin vasteaika. Full HD on useimmiten riittävä resoluutio, sillä tarkempi resoluutio aiheuttaa vain lisäkuormitusta näytönohjaimelle, kun sen pitää laskea useampia pikseleitä.
