Pelaaminen on tavalliselle ihmiselle haastavinta, mitä tietokoneellaan voi tehdä. Jos haluaa pelata uusimpia pelejä elokuvapuolelta tutulla resoluutiolla ja kuvanlaadulla – ja kuvan tökkimättä – tarvitaan raudalta kunnon tehoja.

Tässä testissä moukaroimme säästöpossut sirpaleiksi ja pyysimme valmistajia lähettämään testiin parhaat pelikannettavansa, budjetista viis.

Toki markkinoilla on kovempiakin koneita, mutta nämä hinnaltaan 3 000 euron molemmin puolin pyörivät pelikoneet täyttävät kyllä nirsoimmankin pelaajan tarpeet. Pitäisi olla äärimmäisen vaativa (ja lottovoittaja), että näiltä ilkeäisi toivoa enemmän.

Toiseksi parasta graafista suorituskykyä

Hyvän pelitietokoneen tärkein komponentti on näytönohjain. Tänä päivänä kysymys ei enää ole siitä, kenen valmistajan näytönohjain olisi paras, vaan siitä, mikä Nvidian GeForce-prosessoreista kannattaa valita.

Tässä hintaluokassa käytössä on yleensä GeForce RTX 5080, joka on vuonna 2024 lanseeratun GeForce RTX 50 -sarjan toiseksi paras malli.

On myös syytä pitää mielessä, että samasta nimestä huolimatta näytönohjaimissa on eroa sen mukaan, onko kyseessä pöytäkoneeseen vai kannettavaan sopiva versio.

GeForce RTX 5080 -näytönohjain ei ole suoritusteholtaan samalla tasolla kuin pöytäkoneen GeForce RTX 5080. Kannettavan näytönohjaimessa on nimittäin huomioitava myös virrankulutus sekä jäähdytyksen tarve.

Nyrkkisääntö on, että kannettavan näytönohjaimen suorituskyky vastaa yleensä pöytäkoneissa käytettävän näytönohjaimen pykälää heikompaa versiota.

Nopeat ja terävät näytöt

Vuosien ajan ehdimme tottua siihen, että pelikannettavissa näytön resoluutio oli Full HD (1920 x 1080 pikseliä). Matalampi resoluutio oli kompromissi, joka mahdollisti paremman virkistystaajuuden. Onneksi tästä heikkoudesta on sittemmin päästy, ja kaikki tämän testin näytöt edustavat resoluutiota, joka tunnetaan tekniseltä nimeltään WQXGA-resoluutiona. Koska tätä kirjainyhdistelmää ei kukaan pysty muistamaan kymmentä sekuntia pidempään, kutsutaan tämän tyypin näyttöjä myös 2,5K-näytöiksi, sillä resoluutio on leveydeltään vähintään 2 560 pikseliä.

Vaikka resoluutio onkin kova, on myös virkistystaajuus saatu testin näytöissä vähintään 240 hertsiin. Täytyisi olla ammattitason Counterstrike-pelaaja, jotta kuvan huomaisi pätkäisevän jossain kohtaa.

5 pelikuuloketta

Kaksi vertailun koneista on varustettu OLED-näytöillä (Asus ja Lenovo), jotka tarjoavat erityisen hienoa kuvanlaatua, syvää värintoistoa ja kovaa kontrastia. OLED-paneelissa jokainen pikseli on nimittäin oma valonlähteensä, joten taustavalaistukselle ei ole tarvetta. OLED-paneelit eivät aiemmin päässeet nopeudessa LCD-näyttöjen tasolle, mutta nykyään niitäkin saa 240 hertsin virkistystaajuudella.

Prosessori ja RAM

Vaikka suurin kuorma sysätäänkin näytönohjaimen harteille, tarvitsee pelikannettava silti tehokkaan prosessorin. Kaikissa vertailun koneissa on Intel Core i9. Suurin osa käyttää Ultra-varianttia, mikä tarkoittaa sitä, että koneet on optimoitu tekoälylle. Valmistajat ovat selvästi samoilla linjoilla myös muistin määrän suhteen. Sitä tarvitaan paljon: kaikissa koneissa on 32 gigatavun kokoinen DDR5 RAM. SSD-kortilla tallennustilaa on vähintään 1 teratavu.

Tekoälylle tehty

Testin koneista kolme on varustettu tekoälylle optimoidulla Intel Core i9 Ultra -prosessorilla.

Testiemme mukaan näytönohjain hoitaa silti suurimman osan töistä. Kaikissa malleissa GPU saa nimittäin isommat pisteet kuin NPU.

Prosessorin sisäänrakennettu NPU (Neural Processing Unit) voi siis olla oleellinen tekijä suorituskyvyssä, kun puhutaan kevyistä ultrabook-kannettavista, mutta pelikannettavissa tilanne on toinen, kun näytönohjaimen raaka voima tarjoutuu myös tekoälyn käytettäväksi.

8 pelinäppäimistöä