Onko se mekaaninen lelu? Kauko-ohjattava nosturi? Avaruusolennon poikanen? Vai edistyksellinen, kouralla varustettu robotti? Roborock Saros Z70 on näitä kaikkia, ainakin vähän, mutta ennen kaikkea se on – no, robotti-imuri.
Roborockin Saros-sarjalla menee hyvin. Aiemmin tänä vuonna annoimme huippupisteet Saros 10 -siivousrobotille. Saros Z70 edustaa siivousrobottien kehityksen kärkeä ja ehkäpä niiden tulevaisuuttakin, sillä se on varustettu viisinivelisellä OmniGrip-robottikädellä.
Robottikäsi nousee laitteen kannesta ja noukkii lattialta pieniä tavaroita, kuten tohveleita, paperimyttyjä ja sukkia. Robotti poimii enintään 300 grammaa painavia esineitä.
Sivuharja ja moppauspää hyödyntävät Roborockin FlexiArm-teknologiaa, joten seinien vierustatkin puhdistuvat huolellisesti. Imuteho on 22 000 pascalia, mikä on Roborockin imureissa kaikkien aikojen kovin teho.
Kodin kartoitus hoituu StarSight 2.0 -navigointijärjestelmän ja 3D-LiDAR-tutkan avulla. Kameran, antureiden ja navigaatio-ohjelman yhteistyöllä robotti osaa lukea ja ylittää enintään neljä senttimetriä korkeita esteitä.
Design ja käyttöönotto
Latausaseman kaksi vesisäiliötä on sijoitettu näkyvästi aseman etupuolelle, mutta ne on muotoiltu tyylikkäästi osaksi laitetta. Säiliössä on pienet symbolit osoittamassa, kumpi on puhtaalle vedelle (musta pisara) ja kumpi likaiselle (valkoinen pisara). Säiliöt ovat tavallisen kokoisia eli tilavuudeltaan 4 ja 3,5 litraa.
Etukannen takana piilee imurin 2,5-litrainen pölypussi sekä pesuainesäiliö. Saros Z70 annostelee pesuaineen automaattisesti, mutta sopiva aine pitää ostaa itse. Roborockin oma pesuaine maksaa vajaa 20 euroa litralta.
Robotin kanteen uppoava käsi vie tilaa, joten siivousrobotin oma vesisäiliö on tilavuudeltaan vain 69 millilitraa. Tavallisesti robottien vesisäiliöt ovat kooltaan 80–100 millilitraa. Käytännössä eroa ei kuitenkaan huomaa. Testin aikana Saros Z70:stä ei loppunut vesi sen nopeammin kuin muistakaan testaamistani robotti-imureista.
Roborockin sovelluksen saa ladattua skannaamalla robotin kannen alta löytyvän QR-koodin. Robotti yhdistetään skannaamalla uudet laitteet sovelluksessa. Käyttöönotto sujui kivuttomasti, ja kaiken ollessa valmista robotti soitti hilpeän pikku melodian sen kunniaksi.
Sovellus ja kartoitus
Roborockin sovellus on varsin selkeä. Sovelluksen päänäkymässä on ikoneita, joista pääsee muiden muassa kauko-ohjaamaan robottikättä ja lajittelemaan robotin kohtaamia esineitä.
Sovelluksesta on helppo valita eri siivousasetuksia ja siivousalueita. AI SmartPlan oppii kodin pohjan ja siivousrutiinit ja siivoaa sen perusteella.
Omista asetuksista voi säätää muiden muassa imutehoa sekä moppaamisessa käytettävän veden määrää. Sovelluksessa on kolme valmisasetusta pesuvedelle sekä yksi asetus, jossa määrän voi valita 30-portaisesta asteikosta.
Mutteri-ikonia klikkaamalla pääsee tekemään asetuksia niin puheohjauksen (Roborock ei edelleenkään puhu pohjoismaisia kieliä) kuin laiteohjelmistopäivitysten suhteen. Tällä hetkellä Saros Z70 tukee Matter-protokollan versiota 1.4. Matter over Thread -integraation ansiosta langaton käyttö on vakaampaa, samoin kuin koko älykodin ohjaaminen esimerkiksi Apple Homen kautta.
Laitoin Saros Z70 -robotin päälle, jolloin se lähti neitsytmatkalleen. Tällä kertaa keskityin testissä nopeuteen ja tarkkuuteen, joten päätin välttää alueita, joissa on paljon korkeuseroja ja erikoisia kulmia, jotka voisivat vahingoittaa tai hämmentää robottia tarpeettomasti. Lopputulos oli vaikuttava.
AdaptiLift-tekniikka tutkii ympäristöä antureiden ja kameran avulla. Robotin kolme joustavaa pyörää nostavat laitteen enintään neljäsenttisten esteiden yli. Samat akrobaatin kyvyt löytyvät myös esimerkiksi Roborockin Qrevo Curv -mallista.
Saros Z70 tajusi erikokoisia kynnyksiäni hyvin ja ylitti ne vaivatta. Kotini kynnyksissä on parhaimmillaan kolmen senttimetrin korkeuserot, mutta Z70 pääsi niistä yleensä ensiyrittämällä yli eikä edes murjonut karmeja mennessään.
StarSight-järjestelmän ansiosta kartoitus on entistä nopeampi. Robotilla meni alle 12 minuuttia kartoittaa 130-neliöinen alue, joka käsitti olohuoneen, makuuhuoneet ja kylpyhuoneen. Tulos on paras koskaan näkemäni.
OmniGrip ja kauko-ohjaus
Laitteen robottikäsi on tietysti Saros Z70:n isoin valttikortti, sillä malli on ensimmäinen, joka tarjoaa kuluttajakäyttöön tällaista järjestelyapua. OmniGrip kuitenkin vaatii aika lailla säätöä ja asetusten tekoa (ja kärsivällisyyttä).
Kun robotti on kiertänyt kodin, se ilmoittaa sovelluksessa, mitä se on kierroksellaan nähnyt. Esineet näkyvät sovelluksen kartalla pieninä valokuvina (jos valokuvatunnistus on laitettu päälle) sekä ikoneina. Systeemi on erittäin selkeä, esimerkiksi sukkaikoni on päivänselvä kuva kahdesta sukasta.
Pakkaukseen kuuluu laatikko, johon robotti tuo noukkimansa esineet, kuten paperimytyt ja sukat. Sovelluksessa merkataan karttaan sekä fyysisen laatikon sijainti että toinen keruupiste. Jälkimmäiseen robotti vie sandaalit ja muut kevyet kengät.
Tässä kohtaa homma menee hankalaksi. On todella vaikea saada karttaan merkittyä virtuaaliset keruupisteet, etenkin kun ne eivät saa mennä päällekkäin.
Toinen ongelma on itse laatikko. Robotin kamera periaatteessa tunnistaa sen, mutta kartan osoittama sijainti ja keruulaatikon fyysinen sijainti menevät harvoin yksiin. Niinpä Saros Z70 jätti löytämänsä tavarat yleensä laatikon viereen eikä sen sisään.
Tein kartoituksen kokonaan uudelleen ja sijoitin keruupisteet kartalle hieman eri paikkoihin. Sekoilu jatkui silti, vaikka siirsin keruulaatikon oikeaan paikkaansa. Robotti jätti sukat ja paperitollot uuteen paikkaan, mutta ei taaskaan osunut laatikkoon.
Ratkaisin ongelman sijoittamalla keruulaatikon keskelle kaappia, joka oli selkeästi merkitty karttaan. Nyt sijainti oli robotin mielestä sopiva, ja Saros Z70 vei keräämänsä esineet suosiolla laatikkoon asti.
Kun laatikko oli nyt kalusteen vieressä, sujui koko järjestelykierroskin nopeammin. Tilanpuutteen vuoksi robotti ei nimittäin mahtunut turhanpäiväisen näköisesti kiertelemään laatikon ympärillä – en kyllä tajunnut kiertelyn ideaa alkuunkaan.
Robotin kameran ansiosta laitetta voi ohjata puhelimella. Kokemus tuo mieleen huvipuistojen mekaaniset kädet, joilla yritetään noukkia kasasta toivottu lelu. Olin lapsena siinä tosi huono, ja nyt aikuisena näköjään vielä huonompi.
FlexiArm ja VertiBeam
Useimmat itseään kunnioittavat robottivalmistajat varustavat siivousrobottinsa (ainakin tietyssä hintaluokassa) sivuharjalla ja -mopilla, jotka siis työntyvät ulos itse laitteesta ja ulottuvat sen ansiosta nurkkiin ja sokkeleiden alle. Kaikki valmistajat kutsuvat ratkaisuaan jollain omalla nimellään, ja Roborockilla sen nimi on FlexiArm.
Sivuharja ja toinen mopeista työntyvät nurkkiin ja tuolinjalkojen ympärille. Saros Z70 ei ole yhtä jämäkkä kuin Dreame L40 Ultra, jonka harja yltää neljän senttimetrin päähän ja siten aika hankaliinkin paikkoihin, kuten vaatekaapin liukuovien alle.
Siivoustulos on silti hyvä. Saros Z70 käytti sivuharjaa taitavasti etenkin tuolinjalkojen ympärillä ja kaiuttimien kulmikkaiden lattiajalustojen ympärillä.
Kumma kyllä, robotti hämmentyi kovasti, kun lähetin sen siivouskierrokselle kartoituksen jälkeen. StarSightin VertiBeam-järjestelmän pitäisi tunnistaa esimerkiksi johdot ja muut erikoiset esteet ja auttaa robottia suunnistamaan niiden joukossa paremmin.
Etenkin ruokapöydän alunen oli robotille haaste. Saros Z70 saattoi käyttää minuuttikaupalla aikaa seikkaillessaan tuolinjalkojen välissä. Välillä robotti kulki aikamoisia kiertoreittejä suunnistaessaan huoneeseen tai alueelle, jonka olin kartasta merkinnyt siivottavaksi.
Tällä hetkellä robotti tunnistaa 108 erilaista kohdetta, ja niitä lisätään jatkuvasti (esimerkiksi erilaisia lemmikkejä). Ajan kuluessa laitteen tekoäly oppii tunnistamaan huonekaluja, esteitä ja poimittavia esineitä aina vain paremmin, mutta vielä Saros Z70 robottikäsineen ei ole täydellinen.
Yhteenveto
Roborock Saros Z70:n hintalappu viittaa highend-luokan luksussiivoukseen, mutta ihan sitä se ei tarjoa.
OmniGrip-robottikäsi on hauska lisä, mutta todellisuudessa sitä on hankala käyttää ja täysin hyödyntää. Saros Z70 ei aina tunnista esineitä ja poimi niitä lattialta. Sovelluksessa oleva kartta ja keruulaatikko eivät aina synkronoidu, mikä vaatii käyttäjältä lisävaivaa.
Ajan myötä anturit, kamera ja AI tulevat fiksummiksi ja Saros oppii tunnistamaan useampia esineitä. Saros Z70 ottaa valokuvia esineistä ja lemmikeistä, jotta se muistaa eläimen jatkossa (ja osaa kierää sen).
Saros Z70 kartoittaa kodin nopeasti ja tarkasti sekä ulottuu hyvin siivoamaan seinän vierukset, nurkat ja sokkelin aluset. Välillä robotti näyttää unohtavan kodin pohjapiirroksen ja lähtee erikoisille kiertoteille. Se käyttäytyy toisinaan oudosti myös esineitä keräillessään, sillä tavarat päätyvät usein keruulaatikon viereen eikä sen sisälle.
