Kompromissi ei kuulu Raidhon sanavarastoon. Tanskalaisvalmistaja tekee kaikki komponenttinsa itse aina jakosuotimista jalustoihin. Myös kauniissa ja kapeassa Raidho X2t -mallissa kaikki on itse tehtyä. Lattiakaiutin on melkein yhtä kapea kuin entisaikojen CD-tornit, ja tyylikäs viistetty muoto on tehty äänentoiston ehdoilla.

Jännittäviä materiaalivalintoja

Raidhon kaiuttimissa käytetään eksoottisia materiaaleja. Alumiinin tai kuparin sijaan niissä käytetään titaania, sillä esimerkiksi magnetismi ei saa vaikuttaa osiin.

Raidhon kehittämä diskanttielementti noudattaa vastaavaa periaatetta kuin planaarimagneettisten kuulokkeiden elementit. Sen kalvo on 11 mikrometrin paksuinen ja 20 milligramman painoinen ja roikkuu kahden magneettikentän välissä. Katkaisutaajuus on erittäin korkea 82 kHz, mikä takaa puhtaan ja erittäin ilmavan diskantin.

Kaikki on ajateltu nopeuden, mutta myös säröttömyyden ehdoilla. Kukapa ei haluaisi kuulla lempimusiikkiaan puhtaammin, nopeammin ja dynaamisemmin toistettuna?

Mikä ihmeen tantaali?

Raidhon basso- ja keskirekisterielementit ovat ihan oma lukunsa. Raidho käyttää usein keraamisia kalvoja, joissa on mielellään vielä kerros jotakin erityisen jäykkää ja kevyttä materiaalia. Kalleimmissa malleissa käytetään timanttia ja hieman edullisemmissa usein titaania.

Mutta uudessa Xt-sarjassa Raidho on vaihtanut tantaaliin. Se on titaania hieman edullisempaa, mutta sillä on muitakin etuja.

Tantaali kestää erittäin hyvin lämpöä ja kulutusta, ja sen sulamispiste on lähes 3 000 °C, mikä on neljänneksi korkein sulamispiste kaikista metalleista! Tantaalilla päällystetty kalvo on erittäin jäykkää, kovaa ja kevyttä. Raidhon mukaan tantaalikalvon katkaisupiste on huikeat 15 kHz – reilusti yli jakotaajuuden.

Tuuletetut elementit

Kaiutinelementtien ilmanvaihtoon on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta ääni kulkisi mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on maksimoida dynamiikat ja minimoida särö, minkä vuoksi Raidhon kaiuttimissa käytetään neodyymimagneetteja.

Helppo sijoittaa

Testatessani edellisen sukupolven XT-2-kaiuttimia, totesin ne loistaviksi mutta ei virheettömiksi. Ne vaativat paljon vahvistintehoja soittaakseen lujaa, sillä niiden herkkyys oli vain 85 dB. Kompakteja lattiakaiuttimia hankkivalle kuluttajalle se on liian vähän. Niiden 60 Hz:iin yltävä teho pakotti basson korostumaan.

Suurin osa näistä on korjattu X2t-mallissa, joka soittaa syvemmältä ja on kevyttehoisempi (87 dB). Ilokseni voin kertoa, että ne on myös helpompi sijoittaa tavalliseen olohuoneeseen. X2t sietää kapeampaa sijoittelua, vaikka kaikkien kaiuttimien tapaan ne kaipaavat jonkin verran tilaa ympärilleen.

30-neliöisessä testihuoneessamme kaiuttimet kuulostavat parhaimmalta 1,2 metrin etäisyydellä sivuseinistä ja etuosan ollessa 1,5–1,7 metrin päässä takaseinästä. Käännän kaiuttimet hivenen sohvan keskiosaan kohti, mutta en liikaa. Ne nimittäin kuulostavat parhaimmilta, kun niitä ei ole täysin keskitetty (off-axis).

Raidho X2t:n äänenlaatu

Testin aikana kokeilin kaiuttimia eri vahvistimien, kuten McIntosh MA9500:n, Hegel H160:n sekä vahvistinyhdistelmä Hegel P30A:n ja H30A:n kanssa. Kokeilin myös, mitä kaiuttimet sanovat pienemmästä tehosta ja yhdistin niihin Onkyo TX-NR7100 -surroundvastaanottimen.

Onkyo toimii ihan hyvin, mutta kun kaiuttimet saavat kaverikseen kunnon stereovahvistimen, pääsevät ne oikeuksiinsa. Hegel on tässä parempi kuin McIntosh, sillä pidän sen erottuvammista dynamiikoista keskialueella sekä diskantin paremmasta transienttivasteesta. Potkua on enemmän.

Ane Brunin A-Ha-coverissa Hunting High And Low piano soi upeasti ja levittäytyy koko huoneeseen. Laulu erottuu keskellä ihastuttavan ilmavasti. Kaikki kuulostaa kauniilta, ja istun kuuntelemassa tuntien samanaikaisesti rauhaa ja ahdistunutta odotusta. Odotan nimittäin pienellä kauhulla kappaleen miellyttävän rumpurytmin alkamista noin minuutin kohdalla, sillä nämä kaiuttimet eivät mitenkään voi toistaa bassorumpua tarpeeksi eläväisesti ja painokkaasti.

Mutta voivat ne! Toki jäämme kauas Reference 3 Metasta, joka on bassovasteeltaan fyysisempi ja iskevämpi heikommista spekseistään huolimatta. Raidho X2t:n bassorekisteri on kuitenkin erityisen elegantti. Jopa rummuista erottaa vivahteita, ja jokainen kontrabasson näppäily jää soimaan eläväisesti.

Till Brönnerin ja Dieter Ilgin jazztulkinta Leonard Cohenin A Thousand Kisses Deep soi upeasti: niskavillat elävät omaa elämäänsä, kun kappale levittäytyy kerros kerrokselta huoneeseen.

En ole ennen kuullut Rufus Wainwrightin laulussa näin paljon tunteita kuin Raidhon toistamassa Down in the Willow Garden -murhaballadissa, jossa myös Brandi Carlile tekee hyvää työtä.

Vertailua B&W 803 D4 -kaiuttimiin

Tämän hintaluokan kaiuttimesta tuskin voi puhua mainitsematta Bowers & Wilkins 803 D4:ää, joka lienee luokkansa homogeenisin. Kaikki toistuu korrektisti, laserintarkasti ja diskanttikin niin hienoksi hiottuna, ettei tule yllätyksenä, että kaiutinrakenteen suunnittelussa on käytetty apuna supertietokonetta.

Mutta toisaalta X2t:ssä erityistä on lämmön ja vaivattomuuden yhdistelmä. Se antaa enemmän anteeksi, jos soittimeen laittaa pyörimään vähemmän laadukkaan äänityksen, kun  taas 803 D4 melkein puskee virheet kuuntelijan kasvoille. Ääniteknikko valitsee toki mustavalkoisen neutraaliuden, mutta kokkaillessaan levyistä nauttiva musiikin ystävä ottaa mieluummin Raidhon.

Erilaisia yhdistelmiä

Jos budjettia piisaa vieläkin tehokkaampiin vahvistimiin, kuten edellä mainittuun Hegel P30A/H30A-yhdistelmään, kasvaa äänikuva entisestään.  Voin myös kuvitella Naim New Classic 200 -sarjan olevan erinomainen kumppani Raidholle, vaikka kaiuttimet viihtyvätkin parhaiten sellaisen vahvistimen parina, joka tarjoaa vieläkin enemmän yksityiskohtia diskantissa. Mola Mola Kulan kaltaisen vahvistimen voisi kuvitella kuulostavan loistavalta Raidho-kaiuttimien kanssa, sillä sen selkeitä vahvuuksia ovat nopeus ja resoluutio.

Yhteenveto

En ole koskaan ennen tainnut kuulla yhtä hyvää kompaktia lattiakaiutinta kuin Raidho X2t. Se soi niin maagisen kauniisti ja poikkeuksellisesti, että kokemusta on vaikea kuvailla. Soittimet leijailevat kolmiulotteisessa äänimaisemassa, jollaista harva muu pystyy maalaamaan.

Raidho X2t ei ole kooltaan kovin suuri, mutta bassoa siitä ei puutu. Joidenkin makuun sointi saisi olla iskevämpikin, mutta silloin menettää osan soinnin taiasta. Nämä kaiuttimet tekevät unelmista totta ja ansaitsevat tulla käytetyksi usein. Jos omistaa Raidho X2t-kaiuttimet, ei elämässään tarvitse uusia kaiuttimia enää ostaa.