Philips Series 5500 on edullisesta hinnastaan huolimatta vaikuttava kone: tyylikäs, hiljainen ja helppokäyttöinen. Kone näyttää kalliimmalta kuin onkaan, ja tunnelmavalaistus on yleensä tarjolla vain kalleimmissa malleissa. Valojen ansiosta espressokoneen omistaminen tuntuu aivan eri tavalla kivalta. Myös koneen koko ja maltillinen kahdeksan kilon paino ovat mukavia ja saavat koneen sopimaan helposti pienempäänkin keittiöön.
Sovellusta ja wifiyhteyttä lukuun ottamatta koneessa on kaikki, mitä täysautomaattiselta koneelta voisi odottaakin: 20 muokattavaa reseptiä (sekä lämpimiä että kylmiä) ja kaksi käyttäjäprofiilia, joten pariskunta saa luotua molemmille osapuolille oman maun mukaiset cappuccinot.
Kahvin, veden ja maidon määrää voi säätää, eikä normikäytössä kukaan kaipaakaan ominaisuutta, jolla voisi säätää aineiden välistä kontaktiaikaa tai muuta vastaavaa hifistelyä. Lämpötilan saa sentään valita kolmesta vaihtoehdosta, mikä helpottaa vaalea- ja tummapaahtoisen kahvin optimointia.
Kone käynnistyy 56 sekunnissa, jos puhdistustoiminto on päällä. Sekä hygienian että lämpötilan vuoksi on hyvä antaa kuuman veden huuhdella järjestelmä ennen ensimmäisen kupillisen keittämistä.
Käyttö
Philips on miettinyt myös käyttäjäystävällisyyttä, vaikka ei olekaan varustanut konettaan valtavalla kosketusnäytöllä.
Tärkeimmät kahvireseptit ovat oman nappinsa takana, ja kun yhtä niistä painaa, aukeaa mahdollisuus säätää kahvin, veden ja maidon määrää.
Näin pienten säätöjen tekeminen sujuu kätevästi, ja kone tallentaa valinnat, jos resepteihin tekee muutoksia. Jos haluaa jotakin ihan tiettyä, löytyvät harvinaisemmat reseptit alavalikosta, jota selataan perinteiseen tyyliin ylös- ja alaspäin nuolilla.
Lämpötilan säätö ja ekoasetus ovat hiukan vaivalloisesti takavalikossa, mutta kaikki useimmin tarvittavat toiminnot löytyvät edestä. Se on hyvä kompromissi, etenkin kun kahviin saa helposti lisättyä maitoa tai toisen annoksen espressoa ennen keittämistä. Jopa aamu-unisin käyttäjä onnistuu valmistamaan Philips Series 5500:lla haluamansa juoman.
Papusäiliön tilavuus on 275 grammaa, ja vaikka mylly tuntuu vähän muoviselta, on sitä helppo säätää.
Kun koneen käynnistää, se yllättää hiljaisuudellaan, jota Philips kutsuu SilentBrew-tekniikaksi. Markkinointitermihän se on, mutta kone on joka tapauksessa muita vertailun koneita huomattavasti hiljaisempi sekä jauhaessaan että keittäessään. Aamutuimaan tällainen rauha on tervetullutta.
Laihaa espressoa
Harmillisesti itse espresso ei yllätä yhtä positiivisesti kuin kone muuten. Series 5500 on varustettu keraamisella myllyllä, joka on metalliseen verrattuna huonompi. Tässä hintaluokassa valinta ei ole kovin harvinainen, eivätkä ongelmat ole sen kummempia kuin muillakaan keraamisilla myllyillä.
Halvoilla Lavazzan pavuilla ongelma oli merkittävin, sillä kahvi maistui kitkerältä ja liian hapokkaalta, mikä voi johtua epätasaisesta jauhatuksesta. Halvat pavut maistuivat Philipsillä palaneelta ja tuhkaiselta, mitä ei saanut peitettyä edes maidolla. Eipä kovin ylellistä. Toki osa viasta on pavuissa itsessään, mutta muut koneet saivat loihdittua niistä paremman lopputuloksen. Etenkin DeLonghin versio oli paljon parempi, ja sillä markettikahvi maistui oikeasti hyvältä ja rakennekin oli hyvä.
Kalliimmilla pavuilla kahvista tuli parempaa, ja maussa oli viinimarjaa, makeutta ja hyvää hapokkuutta. Espresso oli turhan vetistä eikä sen rakenne ollut yhtä ylellinen kuin DeLonghilla. Maku oli herkullinen, mutta silti asteen heikompi kuin Wittillä ja kaukana DeLonghin tasosta.
Espresso syntyi 38 sekunnissa ja americano 32 sekunnissa. Cappuccinon teko kesti minuutin ja 26 sekuntia, ja maitovaahto vei toiset 15 sekuntia. Koska maitosäiliössä on vain yksi suutin, ei koneella voi tehdä samanaikaisesti kahta maitokahvia.

Ei maitoasetusta
Philips Series 5500:n maito on yksiulotteinen kokemus, jossa maitovaahdon määrää ei voi hienosäätää. Vaahto on jämäkkää ja kohtuullisen paksua cappuccinoon (ja muihin maitojuomiin, koska eroa ei oikeastaan ole), mutta se ei tunnu erityisen kermaiselta tai oikealta kahvilatasoiselta höyrytetyltä maidolta.
Latte art -kuviointi ei myöskään onnistu, kuten täysautomaattisilla ei yleensäkään. Suurin puute on kuitenkin kyvyttömyys säätää vaahdon määrää.
Maitosäiliö itsessään on myös pettymys. Se pitää ripustaa saranaan, mutta se ei lukkiudu paikoilleen. Tuntuu luonnottomalta ja koko ajan saa pelätä, että maito ehkä läikkyy. Aika ärsyttävää, eikä kansikaan pysy säiliön päällä!
DeLonghin koneessa kansi ei myöskään napsahda kiinni, mutta sen maitosäiliö sentään pysyy vaahdottaessa paikoillaan.
Yhteenveto
Philips Series 5500 tarjoaa ylellisen ja hiljaisen kokemuksen, joka ylittää hinnan perusteella asetetut odotukset. Espresson laatu ei yllä vertailun muiden koneiden tasolle, ja etenkin halpoja kahvipapuja käyttäessä lopputulos on ikävä. Parempia papuja ja maitoa käyttäen kahvin laatu on hintaluokassaan kuitenkin hyvä. Jos kaipaa tyylikästä ja yksinkertaista ylellisyyttä arkeen eikä ole tarvetta hifistellä kahvista parasta mahdollista lopputulosta, on Philips 5500 houkutteleva vaihtoehto.
Myös tässä testissä
DeLonghi Dinamica Plus ECAM380.85.SB
Muovisella koneella on kultainen sydän
DeLonghi Dinamica Plus ei ole DeLonghin seksikkäin kone, mutta se toimii ja tähän hintaan ei parempaa espressoa saa! Äänitaso on tosin kova.


Witt Premium Espresso Black
Espressokoneiden pelikone
Witt yhdistää ylellisyyden toiminnallisuuteen ensimmäisessä espressokoneessaan, joka muistuttaa enemmän pelikonetta kuin kahvikonetta – niin hyvässä kuin pahassakin.








