Tekoäly – tai AI, kuten ammattiteksteissä asia napakasti ilmaistaan – oli viime vuonna iso hitti. Näimme peräti kolmen prosessorisukupolven kilpailevan luokkansa älykkäimmän tittelistä, ja kuluttaja on saanutkin olla tarkkana tietokonekaupoilla, jotta ei vahingossa osta jo valmiiksi vanhentunutta konetta.
Vuonna 2025 tilanne hieman rauhoittui. Tekoäly ei enää ole jännittävä leikkikalu, vaan uusien tietokoneiden perusvaruste. Kyse ei enää ole siitä, onko PC älykäs, vaan siitä, miten se älyään hyödyntää. Ja juuri siinä on tänä vuonna nähty kiinnostavaa kehitystä. Kaikki itseään kunnioittavat AI-prosessorit sisältävät tietysti tekoälytehtäville omistetun tekoälykiihdyttimen (NPU), mutta vuoden aikana tekemämme testit näyttävät, että suurimmasta kuormasta huolehtii aivan toinen komponentti.
Kaikissa kunnon työhön tehdyissä tietokoneissa – etenkin pelikoneissa – näytönohjain on se, joka tekee suurimman työn monimutkaisten AI-tehtävien pureskelemisessa. Sisäänrakennettu NPU on ihan kätevä työväline ultrabookilla tehtäviin kevyisiin töihin, mutta raskaan sarjan hommissa näytönohjain on edelleen valtias.
Pelipuolella tuttu meno jatkuu: aina pitää olla nopeampaa, isompaa ja villimpää. Nvidia on jälleen alansa johtaja uudella GeForce RTX 50 -sarjallaan, joka on korvannut 40-sarjan tehosyöppöjen pelien näytönohjaimena. RAM-muistin standardikoko on kunnon pelikannettavissa nyt 32 GB, ja myös näytöt ovat loikanneet laadussa ylöspäin. Tällä hetkellä normi on 2,5K-resoluution näyttö (WQXGA) hurjalla 240 hertsin virkistystaajuudella – jopa värikkäissä OLED-näytöissä, jotka ovat todella kalliita.
Kehityksen seurauksena kuluttaja saa rahoilleen enemmän vastinetta kuin koskaan aiemmin. Samalla on tullut entistä tärkeämmäksi tutustua koneen spekseihin. Vaikka tekoäly onkin perusvaruste, on koneiden aidossa tehossa nimittäin isoja eroja.
Vinkkejä: mitä huomioida tietokoneostoksilla, kun ostoslistalla on…?
- Kannettava
Työtä tai opiskelu varten hankittavan kannettavan tärkeimmät ominaisuudet ovat yhä keveys ja kompakti koko (1-1,5 kg). Ei kannata haksahtaa viime vuoden malleihin, sillä uusimmat prosessorit ovat niin energiatehokkaita, että laturia ei tarvitse ottaa enää päivän rientoihin mukaan. Suoritustehossa on harvoin puutteita, mutta kannattaa katsoa, että koneessa on ainakin 16 GB muistia ja SSD-tallennustilaa 512 GB. Jos budjetti antaa myöten, luvut voi mieluusti tuplatakin!
- Peli-PC
Näytönohjain on pelikoneen tärkein osa. Tällä hetkellä parhaat näytönohjaimet ovat Nvidian GeForce RTX 5080 ja RTX 5090. Kannattaa toki muistaa, että paras näytönohjain maksaa helposti yhtä paljon kuin muut pelipisteen osat yhteensä – näyttö, työpöytä ja pelituoli mukaan lukien! Pelatessa tarvitaan muistia, ja 32 GB on nykyään minimi. Prosessorin on syytä olla vähintään uusimman sukupolven Intel Core i9 tai AMD Ryzen 9.
- Näyttö
Jos työskentelee päivässä tuntikausia kannettavalla, on erillinen näyttö paras lahja, jonka voi niskalleen ja silmilleen antaa. 27-tuumainen tai sitä isompi näyttä vähintään QHD-resoluutiolla mahdollistaa useamman auki olevan ohjelman samanaikaisesti. Hyvän työskentelyergonomian vuoksi kannattaa valita näyttö, jota voi säätää korkeussuunnassa ja kallistaa haluttuun kulmaan.
- Pelinäyttö
Pelinäytön virkistystaajuuden on syytä olla vähintään 165 hertsiä, mutta 240 hertsiä on tänä päivänä tavallinen. Vasteaika ei saa olla yli 1 millisekuntia. Full HD -resoluutio elää enää hurjimpia 3D-räiskintöjä varten näytöissä, joiden virkistystaajuus vipattaa jo 600 hertsissä.
- Reititin
Nopealla nettiliittymällä ei tee mitään, jos langaton verkko ei pysy perässä. Jotta gigabitti-luokan yhteydestä voi oikeasti nauttia koko kodissa, on panostettava hyvään mesh-verkkoon, joka koostuu useammasta reitittimestä. Valitse kuitenkin jokin keskitien malli: kalleimmat mallit lupailevat nopeudeksi jopa 25 Gbit/s, josta ei kuitenkaan ole mitään iloa, jos oma liittymä on ”vain” 1 Gbit/s.
