Useimmat tämän päivän pienlaitteista löytyvät akut ovat litiumioniakkuja (Li-Ion), mutta myös esimerkiksi jotkut Toyotan ja Teslan sähköautot käyttävät niitä. Litiumakkujen ongelma on, että niissä käytetään harvinaisia maametalleja, ne kestävät vain tietyn määrän latauksia ja ne ovat vahingoittuneina erittäin herkkiä syttymään.
Nyt TU Wienin (Vienna University of Technology) tutkijat ovat kehittäneet varsin lupaavalta vaikuttavan happi-ioniakun, jossa maametallien sijaan käytetään keraamisia materiaaleja. Jännitteellä happi-ionit siirtyvät keraamisesta materiaalista toiseen, minkä jälkeen ne palaavat takaisin ja sen seurauksena syntyy sähkövirtaa.
Koska käytössä ei ole syttyviä elektrolyyttejä tai kuumana palavia metalleja, on akku hyvin turvallinen. Niissä ei myöskään synny ajan kanssa latausongelmia: jos happea kuluu ei-toivottujen reaktioiden myötä, voidaan sitä paikata ympäröivästä ilmasta.
Ratkaisu sähkön varastointiin?
Liittyy happi-ioniakkuihin miinuspuoliakin. Ne eivät ole yhtä energiatiheitä kuin perinteiset akut, joten niitä tuskin tullaan näkemään kuluttajaelektroniikassa. Lisäksi ne tuottavat paljon lämpöä ja toimivatkin 200–400 asteen lämpötiloissa.
Tutkijat kuitenkin näkevät, että happi-ioniakuilla voisi olla käyttöä sähköverkoissa esimerkiksi aurinkoenergian varastoinnissa tai sähköntuotannon katkosten tai ruuhkahuippujen tasaamiseen.
Lähde: TU Wien
