Mainos
Mainos
Mainos

Springsteen on Broadway

Springsteen on Broadway: tunteikas tour de force!

Bruce Springsteenillä on meneillään tähän mennessä ainulaatuisin konserttisarjansa – kaikki esitykset ovat Broadwaylla. Ääni & Kuva kävi välipäivinä katsomassa esityksen.

”Springsteen on Broadway” tuo 68-vuotiaan Bruce Springsteenin pienimille lavoille, joilla hän on viimeisen 40 vuoden aikana esiintynyt. Maratonkonserteistaan jättistadioneilla tunnettu rokkitähti on nyt päättänyt tehdä jotakin aivan muuta ja yllättää yleisönsä. Tavallisesti 30 000-80 000 katsojaa vetävillä areenoilla esiintyvän artistin pääsee nyt näkemään intiimisti 960-paikkaisessa The Walter Kerr Theatressa. Lokakuussa alkanut Broadway-show pitää sisällään kaikkiaan 79 keikkaa, joista viimeinen on 30.6.2018.

Vanha trubaduuri ja ”Amerikan sielu” valmistautuu ensimmäiseen ”vakityöhönsä”. (Kuva: Patti Scialfa, Twitter)

 

Intiimi konserttikokemus

Viitenä iltana viikossa The Boss asettautuu yksin pianonsa ääreen huuliharpun ja kitara-arsenaalin odottaessa käden ulottuvilla, ja alkaa soittaa akustisia versioita kappalearkustaan. Laulujen välissä hän kertoilee Born to Run -omaelämäkerrastaan (2016) tuttuja anekdootteja vaiheikkaasta elämästään.

”Konsertti” ei oikeastaan ole kovin tarkka kuvaus illan kulusta, sillä kyseessä ei ole tyypillinen Springsteenin konsertti sellaisena, johon olemme häneltä tottuneet näkemään. Broadwaylla Springsteen vetää show’n. Show’n, joka on ohjattu, käsikirjoitettu ja jonka biisit on etukäteen valittu. Se on poikkeuksellista artistille, jolla on ollut tapana vaihtaa kolmasosa esityslistasta aina uuteen illasta toiseen. Noin puolet kahden tunnin esityksestä on musiikkia ja loput puhetta – ja siinä tarinankertoja-Springsteen pääsee oikeuksiinsa.

Lähimmäksi tällaista elämystä on voinut päästä Springsteenin kahdessa akustisessa Christic-konsertissa vuonna 1990.

Elämä ja elämykset

Bruce Springsteen vie matkalle elämänsä halki sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Ilta on yhtä lailla katsaus lähivuosikymmenten amerikkalaiseen historiaan, yhteiskuntaan kuin ihmissuhteisiinkin.

Broadwayn pienimpiin kuuluvan ja 1929 rakennetun The Walter Kerr Theatren sisätilat ovat kauniit. Kivenheiton päässä Times Squarelta sijaitsevassa teatterissa on intiimi ja ainutlaatuinen tunnelma.

The Walter Kerr Theatre, 30.12.2017. Kuva: Tor Aavatsmark

 

Näin Springsteen kertoi tiedotteessaan: ”In fact, with one or two exceptions, the 960 seats of the Walter Kerr Theatre is probably the smallest venue I’ve played in the last 40 years. My show is just me, the guitar, the piano and the words and music. Some of the show is spoken, some of it is sung. It loosely follows the arc of my life and my work. All of it together is in pursuit of my constant goal to provide an entertaining evening and to communicate something of value.”

Tarinankertoja Springsteen. Kuva: Rob DeMartin

 

Siitä se ajatus sitten lähti

Idea pienen mittakaavan konserttisarjaan syntyi yksityisestä läksiäiskonsertista, joka järjestettiin 12.1.2017 Barack Obamalle ja Valkoisen talon henkilökunnalle. Springsteen soitti Yhdysvaltojen 44. presidentille 15 kappalettaan, joiden aihepiirit käsittelivät amerikkalaisen unelman virhetulkintoja ja amerikkalaista todellisuutta.

Barack Obama ja Bruce Springsteen vuonna 2012. Kuva: huffingtonpost.com

 

Vuoden 2016 menestyksekkään The River Tour -kiertueen ja omaelämäkertansa julkaisun jälkeen Springsteen etsi uusia haasteita. Mutta miksi juuri Broadway (jos ei oteta lukuun vain 50 minuutin työmatkaa Springsteenin tilalta New Jerseyn Colts Neckistä)? Näin hän kertoi tiedotteessaan:

”I wanted to do some shows that were as personal and as intimate as possible. I chose Broadway for this project because it has the beautiful old theaters which seemed like the right setting for what I have in mind.”

The Walter Kerr Theatre. Kuva: Tor Aavatsmark

 

Yhden miehen show

Broadwayn intiimit konsertit ovatkin jotakin aivan muuta kuin E Street Bandin kanssa tehdyt tavalliset konsertit täyden orkesterin ja suuren kuoron säestämänä. Ei vain yleisön pienemmän koon vuoksi, vaan myös akustisten sooloversioiden vuoksi (joita on aiemmin nähty vain The Ghost of Tom Joad- ja Devils & Dust -kiertueilla). Suurin ero on silti siinä, että show on sama illasta toiseen.

Artistille, joka yleensä vaihtelee biisilistojaan illasta toiseen, tämä on todella uutta. Yksinkertaisesti rakennetun esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja on Bruce Springsteen itse – kyseessä on mitä kirjaimellisimmin yhden miehen show. Hän kuvasi New York Timesille esitystään näin: ”That’s me! I’m going to direct myself onstage and I wrote up the script on my own. It’s a pretty basic show. It’s going to feel like a garage workshop basically, and I’m going to play my songs and tell my stories. So it wasn’t something that called for a whole lot more than that.”

Pomo näyttää suuntaa. Kuva: Tor Aavatsmark

 

Taistelua pääsylipuista

Konserttisarjan 39 ensimmäistä esitystä myivät loppuun niin nopeasti, että esityksiä lisättiin vielä 40, eikä valtava kysyntä täyttynyt siltikään. EI ihme mieheltä, joka myi hämmästyttävät 305 000 lippua pelkkiin New Yorkin/New Jerseyn (Continental Airlines Arena) konsertteihin heinä- ja elokuussa 1999. Joulun alla Springsteen venytti Broadway-esitystään vielä kesäkuun loppuun, ja nekin liput oli myyty muutamassa minuutissa.

Sen jälkeen hinnat nousivat mustassa pörssissä, ja StubHubissa hinnat liikkuvat 2 000 ja 40 000 euron välillä.

Jos luottokortilla riittää limiittiä, voi lippuja löytää vielä mustasta pörssistä. 40 000 eurolla pääsee vielä eturiviin! Kuva: StubHub

 

Vieruskaverimme Walter Kerrissä kertoo käyttäneensä ”parin kuukauden palkan” mustan pörssin lippuihin päästäkseen vaimonsa kanssa paikalle. Hän on varsin innokas amerikkalainen, joka kuvittelee ilmeisesti olevansa Madison Square Gardenissa, sillä hän huutaa ”Broooooooooooce” jokaisen kappaleen välissä. Mukava veikko.

Springsteen_on_Broadway_27_27411-683x505 Springsteen_on_Broadway_1b-1_27389-427x505
<
>
"Springsteen on Broadway" Kuva: brucespringsteen.net

 

Growin’ up

Esitys perustuu omaelämäkertaan: seuraamme Springsteenin nousua tähteyteen kronologisessa järjestyksessä: läpi käydään niin nuoruus New Jerseyn pienessä Freeholdin teollisuuskaupungissa ja keikat ympäri Garden Statea, levytyssopimus Columbian kanssa, elämä tähtenä, lasten syntymät, parisuhteet ja kaiken aikaa kipinöivä palo laulunkirjoittamiseen ja esiintymiseen. Punaisena lankana kulkee hankala isäsuhde ja elämän myötä- ja vastoinkäymiset.

Iltaa eivät leimaa kuuluisimmat hitit, vaan Springsteen on huolella valinnut laulut tukemaan elämänsä käännekotia. Tämän takia Broadway-konsertti toimii niin hyvin: laulut ja Springsteenin kertomukset nivoutuvat luontevaksi kokonaisuudeksi ja syventävät puheita.

Tarinankertoja

Monissa maratonkonserteissaan Springsteen on usein kertonut (pitkiä) tarinoita kappaleistaan. Yksi kuuluisimmista on The River 1975-1985 -livelevyn introna kuultava stoori siitä, kuinka hän vältti Vietnamin sodan.

Broadway-illassa Springsteenin tarinalliset kyvyt pääsevät todella esiin: hän osaa tehdä omista kokemuksistaan universaaleja. Hänen nerokkuutensa piileekin juuri taidossa saada hänen oma elämänsä amerikkalaisen pikkukaupungin kasvattina resonoimaan meissä kaikissa tunnistettavana. New Jerseyn lempipoika Springsteen on onnistunut viemään tittelin Ol’ Blue Eyesina muistetulta Frank Sinatralta tarjoamalla faneilleen näiden oman elämän soundtrackin.

Hän tarjoaa hauskoja mutta myös hulluja hetkiä elämänsä varrelta – kuten stoorin siitä, kuinka hän 7-vuotiaana joutui änkyttäen menemään isänsä vakiopubiin ilmoittamaan, että äiti käskee tämän kotiin.

Bruce ja Douglas Springsteen. Kuva: brucespringsteen.net

 

Springsteenin kertomat tarinat vaihtelevat hulvattomista syvän henkilökohtaisiin. Julistettuaan rakkautensa Amerikkaa, sen ihmisiä ja kulttuuria kohtaan hän muuttuu lähes hartaaksi esittäessään The Promised Land -klassikkonsa. Kun hän astelee lavan reunalle ja laulaa suoraan yleisölle ilman mikrofonia, tuntuu kuin hän laulaisi meille omassa olohuoneessamme. Iho nousee kananlihalle, ja tuntuu kuin ”Amerikan sielu” halaisi hellästi sydäntäni.

Adam Raised a Cain

Alkoholisoitumisestaan ja maanisdepressiivisyydestään huolimatta isä oli juuri se henkilö, jota Springsteen yritti kopioida ja johon tehdä vaikutuksen. Springsteen meni lavalle isänsä työvaatteissa, lauloi tehdastyöläisen kovasta elämästä ja räjähdysherkästä isä-poikasuhteesta. Jos ei muuta, niin ainakin isä antoi paljon materiaalia studiossa työstettäväksi.

Springsteen luo liikuttavan intron My Father’s House -kappaleeseen – omien sanojensa mukaan se edustaa hänen lapsuutensa synkkää ja masentavaa puolta – ennen pääsyään valoisaan ja elämää uhkuvaan osaan, äitiinsä. Äitiä juhlistaa Springsteenin henkilökohtaisimpiin kuuluva kappale The Wish.

”Springsteen on Broadway” (Kuva: Rob DeMartin)

 

Uudelleen sovitetut kappaleet

Springsteenin isoimmista hiteistä mukaan on päässyt vain muutama, ja nekin on sovitettu lähes tunnistamattomiksi.

Hän pitää pitkän esittelyn väärinymmärretyimmälle kappaleelleen Born in the USA kertoen kohtaamisestaan Ron Kovicin kanssa (esikuva ”Born on the Fourth of July -elokuvan päähenkilölle), pitkäaikaisesta suhteestaan tähän Vietnamin sodan veteraaniin ja edelleen kokemastaan syyllisyydestään siitä, että joku toinen joutui uhrautumaan hänen puolestaan sodassa. Pomo laulaa tunnetuimman kappaleensa raa’an intensiivisesti ja lähes kokonaan ilman säestystä. Raju ja raastava versio painottaa kappaleen todellista protestiluonnetta.

Tunteet ottavat vallan

Noin puolivälissä on bändin tarinan aika. Hän puhuu E Street Bandista melkeinpä koko soittamisen kipinänä ja taianomaisena ”kun yksi plus yksi onkin kolme” -kokemuksena. Muusikot eivät välttämättä ole maailman parhaita, mutta he ovat oikeita toisilleen: samasta kaupungista ja samoista oloista kotoisin.

Hän kertoo bändin synnystä Tenth Avenue Freeze-Outin aluksi, ja kertoessaan Clarence ”The Big Man” Clemonsista, saavat tunteet vallan Springsteenistä ja hän muistelee: ”Oli kuin olisi menettänyt sateen.”

Clarence Clemons ja Bruce Springsteen, 1975. Kuva: Eric Meola, brucespringsteen.net

 

Springsteen pitää pienen tauon, joka ei vaikuta suunnitellulta. Tänä iltana hän antaa itsensä yleisölle kokonaan, aitona ja riisuttuna.

Springsteenin vaimo, Patti Scialfa, makaa kotona influenssan kourissa, joten hänen kanssaan esitetyt duetot vaihtuvat ylimääräisiin isän ja pojan suhteen kuvauksiin: Long Time Comin’ ja The Ghost of Tom Joad.

Well my daddy he was just a stranger
Lived in a hotel downtown
Well when I was a kid he was just somebody
Somebody I’d see around

”Springsteen on Broadway” Kuva: Kevin Mazur, Getty Images

 

Trump

Ei ole tietenkään mahdollista puhua nykypäivän Amerikasta mainitsematta Trumpia. Presidenttiä ei mainita nimeltä, mutta ei epäilystäkään, kenestä Springsteen puhuu haukkuessaan demokratian perustuksia kohti tapahtuneita hyökkäyksiä.

Hän siteeraa Martin Luther King Jr:ia: ”The arc of the moral universe is long, but it bends toward justice”, ennen kuin aloittaa lähes rukouksenomaisen version Long Walk Homesta. Innokas vierustoverimme on yhtäkkiä lakannut taputtamasta…

You know that flag
flying over the courthouse
Means certain things are set in stone
Who we are, what we’ll do
and what we won’t

Times Square, New York Kuva: Tor Aavatsmark

 

Teatterin ulkopuolella 15 000 poliisia varmistaa uudenvuodenaaton turvallisen kulun. The Rising -kappale saa lisäpontta siitä tiedosta, että istuu keskellä kaupunkia, jossa kaksoistornit romahtivat.

”Springsteen on Broadway” (Kuva: AP/Evan Agostini)

 

Auki yleisölle

Springsteen on usein sanonut konserteissaan: ”You don’t know me. You think you do, but you don’t.” Tänä iltana hän on poikkeuksellisen avoin ja aito. Esitys tuntuu päästävän yleisön kurkistamaan Bruce Springsteeniin yksityishenkilönä. Hän kertoo, ettei kaipaa nuoruuttaan, mutta kylläkin tunnetta siitä, että elämä on vielä tyhjä sivu.

Itseironisesti elämään ja sen vastoinkäymisiin suhtautuminen tuntuu toistuvalta teemalta. Mies, joka ei ole elämässään ollut vakituisissa töissä (ennen kuin nyt!) tai käynyt tehtaassa, on omistanut elämänsä aiheesta kirjoittamiselle. Uransa alkuvaiheessa hän käytti paljon autoa metaforana, mutta ironista kyllä, Springsteen sai ajokortin vasta vuosia sen jälkeen, kun oli kirjoittanut Racing in the Streetin.

Toinen hänen musiikissaan toistuva teema on ollut kotoa pois pääseminen, josta kertoo muun muassa Born to Run, joka luonnollisesti on illan päätösbiisi:

Baby this town rips the bones from your back
Its a death trap, it’s a suicide rap
We gotta get out while were young
’cause tramps like us, baby we were born to run

https://www.youtube.com/watch?v=p8tS73lC6u8

Ja nykyään Springsteen perheineen asuu kymmenen minuutin ajomatkan päässä synnyinkaupungistaan!

Springsteen_on_Broadway_26_27410-990x505 Springsteen on Broadway_25
<
>
"Springsteen on Broadway" (Kuva: Sarah Krulwich/The New York Times)

Näyttelijän vikaa

Esitys on saumaton kokonaisuus, jossa tarinat sopivat lauluihin ja draaman kaari pitää. Välillä naurattaa ja välillä on pyyhittävä kyyneleitä. Show’n ainoat lavasteet ovat kiertue-elämästä muistuttavat pari laatikkoa. Muuten huomio kiinnittyy farkkuihin ja t-paitaan sonnustautuneeseen tähteen.

Seinällä on teleprompteri, mutta Springsteen katsahtaa siihen harvoin. Puhe soljuu helposti ja luontevasti. On helppo tajuta, miksi Martin Scorsese halusi Springsteenin näyttelevän.

”Springsteen on Broadway” (Kuva: Tor Aavatsmark)

 

Rockhistoria

Springsteenin ääni soi komeammin kuin koskaan, ja sama pätee hänen kitaraansa, pianoonsa ja huuliharppuunsa. Lisäksi Walter Kerr Theatren akustiikka on loistava. Esityksessä ei ole lainkaan kuolleita kohtia. Usein tarinointi osuu kesken kappaletta tai kitaraa tai pianoa soittaessa.

Kaiken ihastuksen keskellä on vaikea ravistaa päästä sitä ajatusta, että ”Springsteen on Broadway” tuntuu melkein Bruce Springsteenin muistokonsertilta tunteellisine tarinoineen ja elämää luotaavine huomioineen. On vain toivottava, että New Jerseyn äänellä on vielä kilometrejä mittarissa. Sillä yksi asia on varmaa: Amerikka tarvitsee häntä nyt enemmän kuin koskaan osoittamaan yhteiskunnan epäkohdat.

Olemme nähneet Bruce Springsteenin livenä yli 30 kertaa, ja yleisöt konserteissa ovat vaihdelleet 3 500 hengestä 120 000 henkeen. Emme kuitenkaan ole koskaan aiemmin kokeneet vahvempaa, intensiivisempää, tunteellisempaa ja aidompaa Springsteeniä kuin Broadwaylla. Näillä esityksillään Pomo kirjoittaa palan rockhistoriaa ja tarjoaa ainutlaatuisen ”once in a lifetime” -elämyksen. Kuusi tähteä.

Ääni & Kuva oli paikalla The Walter Kerr Theatressa New Yorkin kylmimpänä uudenvuodenaattona sataan vuoteen! Kuva: Tor Aavatsmark

 

”Springsteen on Broadway”. Kuva: brucespringsteen.net

 

Nämä kappaleet Springsteen esitti:

  • Growin’ Up
  • My Hometown
  • My Father’s House
  • The Wish
  • Thunder Road
  • The Promised Land
  • Born in the U.S.A.
  • Tenth Avenue Freeze-Out
  • The Ghost of Tom Joad
  • Long Time Comin’
  • Long Walk Home
  • The Rising
  • Dancing in the Dark
  • Land of Hope and Dreams
  • Born to Run

 

Linkkeri

Lue lisää Broadway-esityksistä täältä.

Mestoilla. (Kuva: Tor Aavatsmark)

 

https://www.youtube.com/watch?time_continue=210&v=yDwpgjqIFDo

brucespringsteen.net

”Springsteen on Broadway” tuo 68-vuotiaan Bruce Springsteenin pienimille lavoille, joilla hän on viimeisen 40 vuoden aikana esiintynyt. Maratonkonserteistaan jättistadioneilla tunnettu rokkitähti on nyt päättänyt tehdä jotakin aivan muuta ja yllättää yleisönsä. Tavallisesti 30 000-80 000 katsojaa vetävillä areenoilla esiintyvän artistin pääsee nyt näkemään intiimisti 960-paikkaisessa The Walter Kerr Theatressa. Lokakuussa alkanut Broadway-show pitää sisällään kaikkiaan 79 keikkaa, joista viimeinen on 30.6.2018. [caption id="attachment_71288" align="alignnone" width="460"] Vanha trubaduuri ja ”Amerikan sielu” valmistautuu ensimmäiseen ”vakityöhönsä”. (Kuva: Patti Scialfa, Twitter)[/caption]  

Intiimi konserttikokemus

Viitenä iltana viikossa The Boss asettautuu yksin pianonsa ääreen huuliharpun ja kitara-arsenaalin odottaessa käden ulottuvilla, ja alkaa soittaa akustisia versioita kappalearkustaan. Laulujen välissä hän kertoilee Born to Run -omaelämäkerrastaan (2016) tuttuja anekdootteja vaiheikkaasta elämästään. https://www.youtube.com/watch?v=cD-_74DK_ug ”Konsertti” ei oikeastaan ole kovin tarkka kuvaus illan kulusta, sillä kyseessä ei ole tyypillinen Springsteenin konsertti sellaisena, johon olemme häneltä tottuneet näkemään. Broadwaylla Springsteen vetää show’n. Show’n, joka on ohjattu, käsikirjoitettu ja jonka biisit on etukäteen valittu. Se on poikkeuksellista artistille, jolla on ollut tapana vaihtaa kolmasosa esityslistasta aina uuteen illasta toiseen. Noin puolet kahden tunnin esityksestä on musiikkia ja loput puhetta – ja siinä tarinankertoja-Springsteen pääsee oikeuksiinsa. Lähimmäksi tällaista elämystä on voinut päästä Springsteenin kahdessa akustisessa Christic-konsertissa vuonna 1990.

Elämä ja elämykset

Bruce Springsteen vie matkalle elämänsä halki sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Ilta on yhtä lailla katsaus lähivuosikymmenten amerikkalaiseen historiaan, yhteiskuntaan kuin ihmissuhteisiinkin. Broadwayn pienimpiin kuuluvan ja 1929 rakennetun The Walter Kerr Theatren sisätilat ovat kauniit. Kivenheiton päässä Times Squarelta sijaitsevassa teatterissa on intiimi ja ainutlaatuinen tunnelma. [caption id="attachment_71283" align="alignnone" width="460"] The Walter Kerr Theatre, 30.12.2017. Kuva: Tor Aavatsmark[/caption]   Näin Springsteen kertoi tiedotteessaan: ”In fact, with one or two exceptions, the 960 seats of the Walter Kerr Theatre is probably the smallest venue I’ve played in the last 40 years. My show is just me, the guitar, the piano and the words and music. Some of the show is spoken, some of it is sung. It loosely follows the arc of my life and my work. All of it together is in pursuit of my constant goal to provide an entertaining evening and to communicate something of value.” [caption id="attachment_71280" align="alignnone" width="460"] Tarinankertoja Springsteen. Kuva: Rob DeMartin[/caption]  

Siitä se ajatus sitten lähti

Idea pienen mittakaavan konserttisarjaan syntyi yksityisestä läksiäiskonsertista, joka järjestettiin 12.1.2017 Barack Obamalle ja Valkoisen talon henkilökunnalle. Springsteen soitti Yhdysvaltojen 44. presidentille 15 kappalettaan, joiden aihepiirit käsittelivät amerikkalaisen unelman virhetulkintoja ja amerikkalaista todellisuutta. [caption id="attachment_71289" align="alignnone" width="460"] Barack Obama ja Bruce Springsteen vuonna 2012. Kuva: huffingtonpost.com[/caption]   Vuoden 2016 menestyksekkään The River Tour -kiertueen ja omaelämäkertansa julkaisun jälkeen Springsteen etsi uusia haasteita. Mutta miksi juuri Broadway (jos ei oteta lukuun vain 50 minuutin työmatkaa Springsteenin tilalta New Jerseyn Colts Neckistä)? Näin hän kertoi tiedotteessaan: ”I wanted to do some shows that were as personal and as intimate as possible. I chose Broadway for this project because it has the beautiful old theaters which seemed like the right setting for what I have in mind.” [caption id="attachment_71277" align="alignnone" width="445"] The Walter Kerr Theatre. Kuva: Tor Aavatsmark[/caption]  

Yhden miehen show

Broadwayn intiimit konsertit ovatkin jotakin aivan muuta kuin E Street Bandin kanssa tehdyt tavalliset konsertit täyden orkesterin ja suuren kuoron säestämänä. Ei vain yleisön pienemmän koon vuoksi, vaan myös akustisten sooloversioiden vuoksi (joita on aiemmin nähty vain The Ghost of Tom Joad- ja Devils & Dust -kiertueilla). Suurin ero on silti siinä, että show on sama illasta toiseen. Artistille, joka yleensä vaihtelee biisilistojaan illasta toiseen, tämä on todella uutta. Yksinkertaisesti rakennetun esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja on Bruce Springsteen itse – kyseessä on mitä kirjaimellisimmin yhden miehen show. Hän kuvasi New York Timesille esitystään näin: ”That’s me! I’m going to direct myself onstage and I wrote up the script on my own. It’s a pretty basic show. It’s going to feel like a garage workshop basically, and I’m going to play my songs and tell my stories. So it wasn’t something that called for a whole lot more than that.” [caption id="attachment_71290" align="alignnone" width="460"] Pomo näyttää suuntaa. Kuva: Tor Aavatsmark[/caption]  

Taistelua pääsylipuista

Konserttisarjan 39 ensimmäistä esitystä myivät loppuun niin nopeasti, että esityksiä lisättiin vielä 40, eikä valtava kysyntä täyttynyt siltikään. EI ihme mieheltä, joka myi hämmästyttävät 305 000 lippua pelkkiin New Yorkin/New Jerseyn (Continental Airlines Arena) konsertteihin heinä- ja elokuussa 1999. Joulun alla Springsteen venytti Broadway-esitystään vielä kesäkuun loppuun, ja nekin liput oli myyty muutamassa minuutissa. Sen jälkeen hinnat nousivat mustassa pörssissä, ja StubHubissa hinnat liikkuvat 2 000 ja 40 000 euron välillä. [caption id="attachment_71291" align="alignnone" width="460"] Jos luottokortilla riittää limiittiä, voi lippuja löytää vielä mustasta pörssistä. 40 000 eurolla pääsee vielä eturiviin! Kuva: StubHub[/caption]   Vieruskaverimme Walter Kerrissä kertoo käyttäneensä ”parin kuukauden palkan” mustan pörssin lippuihin päästäkseen vaimonsa kanssa paikalle. Hän on varsin innokas amerikkalainen, joka kuvittelee ilmeisesti olevansa Madison Square Gardenissa, sillä hän huutaa ”Broooooooooooce” jokaisen kappaleen välissä. Mukava veikko. [gallery ids="71299,71307,71308"]  

Growin’ up

Esitys perustuu omaelämäkertaan: seuraamme Springsteenin nousua tähteyteen kronologisessa järjestyksessä: läpi käydään niin nuoruus New Jerseyn pienessä Freeholdin teollisuuskaupungissa ja keikat ympäri Garden Statea, levytyssopimus Columbian kanssa, elämä tähtenä, lasten syntymät, parisuhteet ja kaiken aikaa kipinöivä palo laulunkirjoittamiseen ja esiintymiseen. Punaisena lankana kulkee hankala isäsuhde ja elämän myötä- ja vastoinkäymiset. Iltaa eivät leimaa kuuluisimmat hitit, vaan Springsteen on huolella valinnut laulut tukemaan elämänsä käännekotia. Tämän takia Broadway-konsertti toimii niin hyvin: laulut ja Springsteenin kertomukset nivoutuvat luontevaksi kokonaisuudeksi ja syventävät puheita. https://www.youtube.com/watch?v=myzqv3hTYNs

Tarinankertoja

Monissa maratonkonserteissaan Springsteen on usein kertonut (pitkiä) tarinoita kappaleistaan. Yksi kuuluisimmista on The River 1975-1985 -livelevyn introna kuultava stoori siitä, kuinka hän vältti Vietnamin sodan. Broadway-illassa Springsteenin tarinalliset kyvyt pääsevät todella esiin: hän osaa tehdä omista kokemuksistaan universaaleja. Hänen nerokkuutensa piileekin juuri taidossa saada hänen oma elämänsä amerikkalaisen pikkukaupungin kasvattina resonoimaan meissä kaikissa tunnistettavana. New Jerseyn lempipoika Springsteen on onnistunut viemään tittelin Ol’ Blue Eyesina muistetulta Frank Sinatralta tarjoamalla faneilleen näiden oman elämän soundtrackin. Hän tarjoaa hauskoja mutta myös hulluja hetkiä elämänsä varrelta – kuten stoorin siitä, kuinka hän 7-vuotiaana joutui änkyttäen menemään isänsä vakiopubiin ilmoittamaan, että äiti käskee tämän kotiin. [caption id="attachment_71304" align="alignnone" width="460"] Bruce ja Douglas Springsteen. Kuva: brucespringsteen.net[/caption]   Springsteenin kertomat tarinat vaihtelevat hulvattomista syvän henkilökohtaisiin. Julistettuaan rakkautensa Amerikkaa, sen ihmisiä ja kulttuuria kohtaan hän muuttuu lähes hartaaksi esittäessään The Promised Land -klassikkonsa. Kun hän astelee lavan reunalle ja laulaa suoraan yleisölle ilman mikrofonia, tuntuu kuin hän laulaisi meille omassa olohuoneessamme. Iho nousee kananlihalle, ja tuntuu kuin ”Amerikan sielu” halaisi hellästi sydäntäni.

Adam Raised a Cain

Alkoholisoitumisestaan ja maanisdepressiivisyydestään huolimatta isä oli juuri se henkilö, jota Springsteen yritti kopioida ja johon tehdä vaikutuksen. Springsteen meni lavalle isänsä työvaatteissa, lauloi tehdastyöläisen kovasta elämästä ja räjähdysherkästä isä-poikasuhteesta. Jos ei muuta, niin ainakin isä antoi paljon materiaalia studiossa työstettäväksi. Springsteen luo liikuttavan intron My Father’s House -kappaleeseen – omien sanojensa mukaan se edustaa hänen lapsuutensa synkkää ja masentavaa puolta – ennen pääsyään valoisaan ja elämää uhkuvaan osaan, äitiinsä. Äitiä juhlistaa Springsteenin henkilökohtaisimpiin kuuluva kappale The Wish. [caption id="attachment_71309" align="alignnone" width="460"] ”Springsteen on Broadway” (Kuva: Rob DeMartin)[/caption]  

Uudelleen sovitetut kappaleet

Springsteenin isoimmista hiteistä mukaan on päässyt vain muutama, ja nekin on sovitettu lähes tunnistamattomiksi. Hän pitää pitkän esittelyn väärinymmärretyimmälle kappaleelleen Born in the USA kertoen kohtaamisestaan Ron Kovicin kanssa (esikuva ”Born on the Fourth of July -elokuvan päähenkilölle), pitkäaikaisesta suhteestaan tähän Vietnamin sodan veteraaniin ja edelleen kokemastaan syyllisyydestään siitä, että joku toinen joutui uhrautumaan hänen puolestaan sodassa. Pomo laulaa tunnetuimman kappaleensa raa’an intensiivisesti ja lähes kokonaan ilman säestystä. Raju ja raastava versio painottaa kappaleen todellista protestiluonnetta. https://www.youtube.com/watch?v=xCn3Ffh0qjk

Tunteet ottavat vallan

Noin puolivälissä on bändin tarinan aika. Hän puhuu E Street Bandista melkeinpä koko soittamisen kipinänä ja taianomaisena ”kun yksi plus yksi onkin kolme” -kokemuksena. Muusikot eivät välttämättä ole maailman parhaita, mutta he ovat oikeita toisilleen: samasta kaupungista ja samoista oloista kotoisin. Hän kertoo bändin synnystä Tenth Avenue Freeze-Outin aluksi, ja kertoessaan Clarence ”The Big Man” Clemonsista, saavat tunteet vallan Springsteenistä ja hän muistelee: ”Oli kuin olisi menettänyt sateen.” [caption id="attachment_71278" align="alignnone" width="460"] Clarence Clemons ja Bruce Springsteen, 1975. Kuva: Eric Meola, brucespringsteen.net[/caption]   Springsteen pitää pienen tauon, joka ei vaikuta suunnitellulta. Tänä iltana hän antaa itsensä yleisölle kokonaan, aitona ja riisuttuna. Springsteenin vaimo, Patti Scialfa, makaa kotona influenssan kourissa, joten hänen kanssaan esitetyt duetot vaihtuvat ylimääräisiin isän ja pojan suhteen kuvauksiin: Long Time Comin’ ja The Ghost of Tom Joad. Well my daddy he was just a stranger Lived in a hotel downtown Well when I was a kid he was just somebody Somebody I’d see around [caption id="attachment_71276" align="alignnone" width="1000"] "Springsteen on Broadway" Kuva: Kevin Mazur, Getty Images[/caption]  

Trump

Ei ole tietenkään mahdollista puhua nykypäivän Amerikasta mainitsematta Trumpia. Presidenttiä ei mainita nimeltä, mutta ei epäilystäkään, kenestä Springsteen puhuu haukkuessaan demokratian perustuksia kohti tapahtuneita hyökkäyksiä. Hän siteeraa Martin Luther King Jr:ia: ”The arc of the moral universe is long, but it bends toward justice”, ennen kuin aloittaa lähes rukouksenomaisen version Long Walk Homesta. Innokas vierustoverimme on yhtäkkiä lakannut taputtamasta… You know that flag flying over the courthouse Means certain things are set in stone Who we are, what we’ll do and what we won’t [caption id="attachment_71296" align="alignnone" width="1000"] Times Square, New York Kuva: Tor Aavatsmark[/caption]   Teatterin ulkopuolella 15 000 poliisia varmistaa uudenvuodenaaton turvallisen kulun. The Rising -kappale saa lisäpontta siitä tiedosta, että istuu keskellä kaupunkia, jossa kaksoistornit romahtivat. [caption id="attachment_71310" align="alignnone" width="460"] ”Springsteen on Broadway” (Kuva: AP/Evan Agostini)[/caption]  

Auki yleisölle

Springsteen on usein sanonut konserteissaan: ”You don’t know me. You think you do, but you don’t.” Tänä iltana hän on poikkeuksellisen avoin ja aito. Esitys tuntuu päästävän yleisön kurkistamaan Bruce Springsteeniin yksityishenkilönä. Hän kertoo, ettei kaipaa nuoruuttaan, mutta kylläkin tunnetta siitä, että elämä on vielä tyhjä sivu. Itseironisesti elämään ja sen vastoinkäymisiin suhtautuminen tuntuu toistuvalta teemalta. Mies, joka ei ole elämässään ollut vakituisissa töissä (ennen kuin nyt!) tai käynyt tehtaassa, on omistanut elämänsä aiheesta kirjoittamiselle. Uransa alkuvaiheessa hän käytti paljon autoa metaforana, mutta ironista kyllä, Springsteen sai ajokortin vasta vuosia sen jälkeen, kun oli kirjoittanut Racing in the Streetin. Toinen hänen musiikissaan toistuva teema on ollut kotoa pois pääseminen, josta kertoo muun muassa Born to Run, joka luonnollisesti on illan päätösbiisi: Baby this town rips the bones from your back Its a death trap, it’s a suicide rap We gotta get out while were young ’cause tramps like us, baby we were born to run https://www.youtube.com/watch?v=p8tS73lC6u8 Ja nykyään Springsteen perheineen asuu kymmenen minuutin ajomatkan päässä synnyinkaupungistaan! [gallery ids="71279,71285,71286,71311,71300,71314"]

Näyttelijän vikaa

Esitys on saumaton kokonaisuus, jossa tarinat sopivat lauluihin ja draaman kaari pitää. Välillä naurattaa ja välillä on pyyhittävä kyyneleitä. Show’n ainoat lavasteet ovat kiertue-elämästä muistuttavat pari laatikkoa. Muuten huomio kiinnittyy farkkuihin ja t-paitaan sonnustautuneeseen tähteen. Seinällä on teleprompteri, mutta Springsteen katsahtaa siihen harvoin. Puhe soljuu helposti ja luontevasti. On helppo tajuta, miksi Martin Scorsese halusi Springsteenin näyttelevän. [caption id="attachment_71295" align="alignnone" width="460"] "Springsteen on Broadway" (Kuva: Tor Aavatsmark)[/caption]  

Rockhistoria

Springsteenin ääni soi komeammin kuin koskaan, ja sama pätee hänen kitaraansa, pianoonsa ja huuliharppuunsa. Lisäksi Walter Kerr Theatren akustiikka on loistava. Esityksessä ei ole lainkaan kuolleita kohtia. Usein tarinointi osuu kesken kappaletta tai kitaraa tai pianoa soittaessa. Kaiken ihastuksen keskellä on vaikea ravistaa päästä sitä ajatusta, että ”Springsteen on Broadway” tuntuu melkein Bruce Springsteenin muistokonsertilta tunteellisine tarinoineen ja elämää luotaavine huomioineen. On vain toivottava, että New Jerseyn äänellä on vielä kilometrejä mittarissa. Sillä yksi asia on varmaa: Amerikka tarvitsee häntä nyt enemmän kuin koskaan osoittamaan yhteiskunnan epäkohdat. Olemme nähneet Bruce Springsteenin livenä yli 30 kertaa, ja yleisöt konserteissa ovat vaihdelleet 3 500 hengestä 120 000 henkeen. Emme kuitenkaan ole koskaan aiemmin kokeneet vahvempaa, intensiivisempää, tunteellisempaa ja aidompaa Springsteeniä kuin Broadwaylla. Näillä esityksillään Pomo kirjoittaa palan rockhistoriaa ja tarjoaa ainutlaatuisen ”once in a lifetime” -elämyksen. Kuusi tähteä. [caption id="attachment_71293" align="alignnone" width="460"] Ääni & Kuva oli paikalla The Walter Kerr Theatressa New Yorkin kylmimpänä uudenvuodenaattona sataan vuoteen! Kuva: Tor Aavatsmark[/caption]   [caption id="attachment_71297" align="alignnone" width="930"] ”Springsteen on Broadway”. Kuva: brucespringsteen.net[/caption]  

Nämä kappaleet Springsteen esitti:

  • Growin’ Up
  • My Hometown
  • My Father’s House
  • The Wish
  • Thunder Road
  • The Promised Land
  • Born in the U.S.A.
  • Tenth Avenue Freeze-Out
  • The Ghost of Tom Joad
  • Long Time Comin’
  • Long Walk Home
  • The Rising
  • Dancing in the Dark
  • Land of Hope and Dreams
  • Born to Run
  Linkkeri Lue lisää Broadway-esityksistä täältä. [caption id="attachment_71301" align="alignnone" width="460"] Mestoilla. (Kuva: Tor Aavatsmark)[/caption]   https://www.youtube.com/watch?time_continue=210&amp;v=yDwpgjqIFDo brucespringsteen.net
Pääsy kaikkiin Ääni & Kuvan sisältöihin | Kuukauden ilmainen tilaus | Testiarkistomme vapaa käyttö
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
-
Digitaalinen tilaus
0 €/kk1. kuukausi ilmaiseksi
Vapaa lukuoikeus lbaanijakuva.fi-sivustolle
-
Vain 5 €/kk, voit irtisanoa milloin tahansa
Bästa pris på Springsteen on Broadway

Päivämäärä: 30.12.2017

Esiintyjä: Bruce Springsteen Genre: Rock

Paikka: Walter Kerr Theatre, New York, NY, USA

Yleisömäärä: 960

Kesto: 2:15

Ajankohtaista: Bruce Springsteen esiintyy 30.6.2018 asti ”Springsteen on Broadway” -konserttisarjassaan.

Verkkosivusto: brucespringsteen.net

Lisää

Keskustelu
5 langatonta vastamelukuuloketta

Lippu hiljaiselle lennolle

Vastamelukuulokkeet vaimentavat rasittavaa melua ja tekevät pitkistä matkoista miellyttävämpiä.

5 pelinäppäimistöä

Sormi liipaisimella

Lentokonemateriaalit ja hienosäädetty mekaniikka varmistavat voiton pelissä. Otimme näppituntumaa viiteen mekaaniseen pelinäppäimistöön.

6 televisiota: 55 tuumaa + 4K + HDR

Hyvä kakkostelkkari

Tarvitsetko edullisen kakkos-tv:n? Kaupoista kannattaa nyt bongata viime vuoden malleja hyvällä alennuksella!

6 langatonta kuuloketta

Vakavasti otettavaa langatonta

Nykyajan langattomat huippukuulokkeet tarjoavat uskottavaa äänenlaatua ja mukavaa käytettävyyttä.

5 premium-pelikannettavaa

Viisi viileää

Pelaaja tarvitsee kunnon vehkeet. Otimme taistelukentälle viisi kannettavaa, jotka eivät säiky mitään tai ketään.

Edullista luksusta

Kevyen ja tyylikkään ultrabookin voi saada myös ilman kultaista luottokorttia.

6 pelihiirtä

Veitsenterävää tarkkuutta

Pelaaja on tasan yhtä tappava kuin aseensa. Testasimme kuusi tämän hetken parasta pelihiirtä.

6 langatonta kaiutinta

Luksusluokan langatonta

Kalliimpien langattomien kaiuttimien äänenlaatu lähentelee jo perinteisten kaiuttimien tasoa.

ASUS Zenfone Max Pro (M2) julkaistaan Suomessa!

Ällistyttävä akkukesto, enemmän tehoa ja parempi kestävyys

Testissä
Philips 65OLED903

Ilotulitusta silmille ja korville

Philipsin paras OLED-televisio on päässyt Bowers & Wilkinsin kaiutingurujen käsittelyyn. Lopputulos on käsittämättömän upea!

Mainos
Testissä
Dynaudio Xeo 20

Entistäkin langattomampi

Dynaudion langattomat aktiivikaiuttimet soivat miellyttävästi.

Testissä
MSi PS42 8RB-015NE

Siviilikäyttöön

MSi on lähes synonyymi pelitietokoneelle. Prestige-sarja on kuitenkin tehty ”hienoihin” toimistotehtäviin.

Testissä
Tivoli Audio Music System Home

Langatonta retroa

Tivolin radiossa on useimpien tarpeisiin sopivat ominaisuudet, mutta pari miinusta myös.

Testissä
TCL 55DP600

Edullinen yleis-tv

TCL:n televisiolla on mukava hinta, mutta käyttäjäystävällisyydestä ja äänestä on nipistetty liikaa.

Testissä
Sony KD-75ZF9

Ei ihan maalissa

Sonyn kuumin LCD-tv on kuvanlaadultaan huippu, mutta kokonaisvaikutelma ei ole ihan täydellinen.

Testissä
LG 65SK9500

Ilmiömäistä väri-ilottelua

Jösses, mitä sävyjä! LG on tunnettu tyylikkäistä OLED-näytöistään, mutta valmistajan paras LCD-televisio ei mene hukkaan sekään.

Testissä
LG OLED65W8

Eksoottinen seinäkoriste

LG:n Wallpaper-OLED on kuuminta, mitä rahalla tv-maailmassa saa! Kuva kelluu katsojan edessä, mutta hieman kömpelö soundbar tiputtaa pisteitä.

Testissä
9 älykotituotetta

Tulevaisuuden koti jo nyt

Älykkäät laitteet tekevät asumisesta mukavampaa, turvallisempaa ja hauskempaa.

Testissä
Yamaha MusicCast BAR 400 ja MusicCast 20

Laajennettava tv-ääni

Vihdoin Yamahalla on soundbar, johon voi liittää langattomat kaiuttimet! Mutta MusicCast BAR 400 on paljon muutakin.

Testissä
Yamaha TT-N503 MusicCast Vinyl 500

Langaton levysoitin

Yamaha on tehnyt oman versionsa langattomasta soittimesta - ja se ylittää kaikki odotuksemme.

Testissä
9 pelikuuloketta

Koneen korvat

Löytyyköhän kuusen alta tänä vuonna pelikuulokkeet? Sukelsimme kuulokeviidakkoon selvittääksemme mikä tällä hetkellä on jei ja mikä ei.

Testissä
Parhaat levysoittimet pikkurahalla

Tässä testissä tarkastelemme parhaita edullisia levysoittimia, jotka on helppo asentaa ja jotka sopivat myös aloittelijalle.

Testissä
6 tietokonekaiutinta

Työpöydältä kajahtaa

Hyvät kaiuttimet muuttavat tietokoneen pelikoneeksi, leffateatteriksi ja musiikkisoittimeksi.

Mainos
Testissä
Joulun 55-tuumaiset televisiot

Parhaat tv-löydöt

Suunnitelmissa uusi televisio jouluksi? Nämä mallit tarjoavat veitsenterävää kuvaa, ja rahaa jää vielä muihinkin jouluostoksiin.

Testissä
6 soundbaria

Telkkarin paras kaveri

Jos tv kärsii latteasta soundista, on edullinen soundbar helpoin ratkaisu ongelmaan.

Testissä
Sony KD-65AF9

Odotuksen arvoinen

Aivan televisiovuoden lopussa Sony lanseeraa uuden OLED-huippumallinsa Bravia KD-65AF9:n, jonka design, kuva ja ääni ovat highend-luokkaa parhaimmillaan.

Testissä
Asus ZenBook Pro 15 UX580GE-E2036T

Luksuslelu

Pro-tason ZenBook käy kilpaan Applen kanssa – ja voittaa monella saralla.

Testissä
Logitech MX Vertical

Positiivinen yllätys

Logitechin uudenlainen hiiri tarjoaa lepoa väsyneelle ranteelle.

Testissä
Ultimate Ears Megaboom 3

Kestävämpi ja kätevämpi

Rantabileiden suosikkikaiuttimemme uusi versio on entistä kestävämpi ja käytännöllisempi käyttää.

Testissä
LG OLED65B8PLA

OLED-löytö

LG:n uusi edullisen luokan malli asettaa kovan haasteen niin kilpailijoille kuin LG:lle itselleenkin. Se onnistuu nimittäin tarjoamaan ainakin 90-prosenttisesti saman kuvanlaadun kuin huippumallit, mutta paljon mukavampaan hintaan!

Testissä
Pioneer PLX-1000

Hifi-ääntä DJ-uskovaiselle

Ulkonäöstään huolimatta Pioneerin DJ-soitin on mahtava levysoitin kotiin.

Testissä
Philips 55PUS6503

Hyvä perus-tv

6503-sarjan televisioista puuttuvat ne erikoisuudet, jotka yleensä yhdistämme Philipsiin, mutta tarjoavat kuitenkin hyvää kuvanlaatua miellyttävään hintaan.

Testissä
4 pelikannettavaa

Peli-iloa puoleen hintaan

Ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi päästäkseen mukaan pelien hurmaan. Testasimme neljä erinomaista pelikannettavaa, jotka ovat – melkein – yhtä hyviä kuin kaikilla herkuilla varustetut luksusmallit.

Testissä
Philips 65OLED803

Viilein OLED

Etsitkö televisiota, joka eroaa massasta? Philips 65OLED803 -televisiota siistimpää saa hakea.

Testissä
Logitech G512 Carbon

Tarkk’ampujan näppäimillä

Logitechin näppäimistö sanoo klik – ja toimii tarkemmin kuin mikään aiemmin testaamamme.

Testissä
LG Xboom Go PK7

Enemmän bling-blingiä kuin bassoa

Vilkkuvista diskovaloistaan huolimatta PK7 on eniten edukseen arkikaiuttimena.

Testissä
Dynaudio Music 1

Hifiä keittiöön

Music-sarjan minimalli pärjää hienosti isoja vastaan – ja päihittää isoveljensä joissakin asioissa.

Testissä
LG OLED65E8PLA

Luksus-OLED

LG:n E8-sarjan ”melkein-huippumalli” tarjoaa ilmiömäistä kuvanlaatua tyylikkäässä paketissa, mikä näkyy myös hinnassa.

Testissä
Tivoli Audio Go Andiamo

Langaton Tivoli mukaan reissuun

Tivolin ensimmäinen kannettava kaiutin jää hieman odotuksia vaisummaksi.

Testissä
Sony Xperia Ear Duo

Erilaiset etanat

Jos Airpodsit näyttävät mielestäsi tyhmiltä, niin kokeile näitä!

Testissä
Asus ZenFone 5Z

Vähän enemmän hyvää

Tämän vuoden Zenfone-huippumalli on monelta osin identtinen sarjan edullisemman mallin kanssa. Vaikkakin paljon nopeampi.