Monelle LG on yhtä kuin OLED, ja ehditty tottua siihen, että eteläkorealainen televisiovalmistaja esittelee aina uusinta uutta. Vuosien varrella olemmekin ehtineet nähdä kaikenlaista jännittävää, kuten lehdenohuita kuvapaneeleita, jotka saa ihan kiinni seinään, taivutettua ja vaikka kääräistyä rullalle ja laitettua laatikkoon! Ikävä kyllä näiden designmallien hintalaput ovat vähän liian jännittäviä peruskuluttajalle, ja käytännöllisyyskin on tavalliseen televisionkatseluun vähän niin ja näin.

Nyt LG esittelee uuden design-tv:n, joka vaikuttaa olevan hieman käytännöllisempi ja fiksumpi kuin edelliset: uusi GX-sarja on suunniteltu seinälle kiinnitettäväksi, ja sen hinta on noin neljänneksen edullisempi kuin ohuen ohuen Wallpaper-malliston.

LG OLED GX: Galleria-OLED

OLED GX on saanut lempinimen Gallery OLED, eikä syyttä. Seinäkiinnitykseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja muotoilu varmistaa, että televisio saa huomiota kuin gallerian kallein teos.

Seinäkiinnityksessä itsessään ei ole mitään uutta – suurin osa nykypäivän televisioista (myös OLEDeista) on ripustettavissa seinälle niin kutsutun VESA-kiinnikkeen avulla. Nykyään on tarjolla paljonkin tyylikkäitä ratkaisuja, mutta on silti parasta, kun televisiovalmistaja huolehtii kaikesta ja rakentaa koko setin aivan alusta.

LG on tehnyt juuri niin GX:n kohdalla: siinä on kiinteä seinäkiinnike, joka on varustettu saranoilla. Sen ansiosta tv istuu erittäin lähellä seinää, mutta liitäntöjen tekemistä varten se on helppo kääntää kauemmaksi.

Seinäkiinnitys on ollut tälle mallille niin ilmeinen vaihtoehto, ettei sen mukana edes tule jalustaa. Jos välttämättä haluaa asettaa GX:n tasolle, voi jalat ostaa lisävarusteena.

Design

Television kuori on myös suunniteltu seinäkiinnitystä ajatellen. Virtalähde, kaiuttimet ja muu elektroniikka on sijoiteltu strategisesti siten, että televisiosta saisi mahdollisimman litteän. Kaikki on integroitu kuoreen, joten erillistä liitäntälaatikkoa tai virta-adapteria ei tarvita.

Pieni sisäänveto kätkee seinäkiinnikkeen, ja tilaa on uurrettu myös johdoille. Näin television saa työnnettyä kokonaan seinää vasten eikä mikään pilkistä sivusta katsoen ikävästi. Ruutu tulee seinästä vain 2 senttimetrin verran – se ei ole yhtä litteä kuin W-malli, mutta ohuempi kuin muut näkemämme OLED-näytöt.

Televisio on valmiiksi kasattu, joten se näyttää heti laatikosta otettuna todella tyylikkäältä. Se ei ehkä anna yhtä leijuvaa vaikutelmaa kuin kalliimpi W-malli, mutta aika lähellä ollaan. Koska kaikki on integroitu eikä siten edes kalliimman mallin ärsyttävää litteää johtoa näy, on GX mielestämme aivan yhtä tyylikäs. Ainoa moitteemme on, että kuva olisi voinut jatkua aivan reunaan asti, kuten Samsungin Q950TS -mallissa. Se vasta olisi ollut jotakin!

Käyttö ja ominaisuudet

OLED GX toimii LG:n uusimmalla WebOS 5.0 -käyttöjärjestelmällä. Kaukosäädin on tuttu ja erinomainen Magic Remote gyro-ohjauksella ja aktiivisella hiiren osoittimella, joiden ansiosta valikoita on helppo käyttää. Designmallissa, jollainen GX on, olisi ehkä paikallaan ollaan premium-kaukosäädin, sellainen kuin LG:n 8K-mallissa Z9.

Sovellusvalikoima on erittäin hyvä. Netflixin lisäksi listalla ovat ainakin Amazon Prime, Rakuten, Apple TV+ ja Disney+, kunhan palvelu meille Suomeen saapuu odotettavasti tämän vuoden aikana.

GX-sarjassa kaikki neljä HDMI-liitäntää tukevat 2.1-versiota, joten televisio sopii seuraavan sukupolven PlayStation 5- ja Xbox Series X -pelikonsoleiden näytöksi. LG:n vuoden 2020 mallit on varustettu hienoilla peliominaisuuksilla, kuten FreeSyncillä ja Nvidia G-Syncillä. OLED GX:ssä on erittäin alhainen viive: mittauksessamme alle 10 millisekuntia.

Kuvanlaatu

GX-sarjan malleissa on 4K OLED -paneelit. Kvan käsittelystä vastaa LG:n tehokkain videoprosessori A9 gen 3. Se käyttää koneoppimista parantaakseen jatkuvasti kuvanlaatua, mutta ominaisuuden saa kytkettyä päälle tai pois AI Picture -nimisen toiminnon kautta.

Kuten aiemminkin, on LG panostanut videoformaattien ja -standardien valikoimaan. GX tukee useimpia HDR-formaatteja, mukaan lukein Dolby Vision (josta on nyt myös IQ-versio, joka mukauttaa kuvan kirkkauden huoneen valoisuuden mukaan). Kuva-asetuksia on mukautuvasta Genre Selection –asetuksesta erittäin neutraaliin Filmmaker Mode -asetukseen. Ensimmäinen tunnistaa ja optimoi kuvaa videomateriaalin mukaan, jälkimmäinen taas laittaa kaikki muut kuvasäädöt pois päältä ja näyttää kuvan sellaisena kuin ohjaaja on sen tarkoittanut.

Aloitimme testin katsomalla Netflixin Formula 1 -dokumenttia Drive to Survive. Kakkoskausi tarjoillaan kristallinkirkkaalla Dolby Vision HDR-laadulla ja ääniraidat Dolby Atmos -formaatissa. Loistava tuotanto, jossa vaihtelevat nopeasti leikatut ajopätkät ja haastattelut, kuvamateriaali on sekoitus erilaisilla kameroilla kuvattuja otoksia. Täydellistä testisisältöä LG:n ruudun kapasiteetin selvittämiseksi siis!

Ensimmäiseksi kiinnitämme huomiota terävyyteen. Tämän vuoden 8K-mallit, kuten Samsung Q800T, näyttävät tietenkin vaikuttavilta, mutta LG:n 4K OLED ei näytä sen huonommalta! Tietysti pikseleitä on vähemmän, mutta GX saa kyllä kaiken mahdollisen irti pikseleistä. OLED-näytössä jokainen pikseli on oma värin- ja valonlähteensä, joten kuva on tiivis ja saumaton. Jopa 65-tuumainen suoriutuu kuvan toistamisesta ilman näkyviä pikselikuvioita. Terävyys on huippuluokkaa!

Toisena huomaamme valon tasaisen jakaantumisen. Koko paneelin ala on tasapainossa ilman häivähdystäkään varjostuksista tai virheistä. Harmaan skaala on todella pehmeä eikä näkyviä rajoja sävyjen välillä ole. Sama pätee värintoistoon, joka on äärimmäisen tasaista. Formula 1 -sirkuksen kirkkaat kohdat näyttävät luonnollisilta eikä värikaistoja näy.

Liikkeiden toistossa ei näytä olevan ongelmia myöskään: nopeat F1-autot vilahtelevat ruudulla näyttävästi, ja nopeat panoraamat toistuvat sulavasti. Liikkeet toistuvat erittäin pehmeästi mutta ei keinotekoisen tuntuisesti. OLED-näytön kohinanvaimennus on omaa luokkaansa – kompressiokohina häivytetään onnistuneesti pieniä yksityiskohtia menettämättä. Tällä saralla LG on harpannut eteenpäin viime vuodesta!

Lue myös: Leffafanin valinta 

Kokeilemme GX:n eri kuva-asetuksia, ja suosikiksemme nousee ”Kotiteatteri”. Sen värit ovat neutraalit ja pehmeät, ja osa LG:n TruMotion-interpolaariosta (liikkeiden tasoituksesta) pysyy silti aktiivisena. Tällä yhdistelmällä kuvaan tuli luonnolliset värit ja pehmeät liikkeet – hyvä yleisasetus, joka mielestämme sopii useimpien sisältöjen katseluun.

Puritaanit voivat tietysti käyttää Filmmaker-asetusta, joka tarjoaa täysin neutraalit värit ilman mitään keinotekoisia terävyyksiä, kohinanvaimennusta tai pehmennystä. Elokuva-asetus sopii parhaiten pitkiin elokuviin, joissa ei kaivata ylimääräistä kuvankäsittelyä. Kuten huomasimme Panasonic HZ1000:aa testatessamme, ei ominaisuus ole mullistava. Samanlaiseen lopputulokseen pääsee valitsemalla tavallisen elokuva-asetuksen ja laittamalla useimmat ominaisuudet pois päältä. Elokuvateollisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että televisiovalmistajat tarjoavat myös sertifioitua ja näpelöimätöntä kuvaa.

Äänenlaatu

Edeltäjässä E9-mallissa kaiuttimet oli sijoitettu kuvaruudun alapuolelle näkyviin, mutta GX:ssä ne on integroitu näkymättömiin. Ratkaisu tuntuu myös vaikuttavan ääneen: äänikuva on melko laaja, mutta jotenkin hajanainen, ja etenkin puhe kaipaisi selkeämpää otetta. Basso on kuitenkin miellyttävän täyteläinen, mikä antaa musiikille ja ääniefekteille hyvän perustan. Jos ääniraidalla tuli vastaan oikein raskas basso, aiheutti se kuoreen pientä värinää. Television omaksi ääneksi laatu on ihan ok.

GX tukee Dolby Atmos -ääntä, eli se osaa dekoodata ja lähettää korkean resoluution surroundääntä sovelluksista ja ulkoisista äänilähteistä (4K Blu-ray) ja siirtää signaalin HDMI eARC:n kautta yhteensopivaan soundbariin. Testasimme televisiota yhdessä Sonoksen uuden Arc-soundbarin kanssa, ja ääni parani heti.

LG:n valikoimiin kuuluu GX-sarjalle yhteensopiva soundbar SNX7, mutta emme päässeet vielä testaamaan sitä. Sen muotoilu mukailee tv:n litteää designia ja seinälle ripustettuna se on yhtä leveä kuin 65-tuumainen.  Kaiutin toistaa virtuaalista Atmos-ääntä 3.1-kanavien kautta, siinä on subwoofer ja 420 wattia.

Kilpailija GX-sarjalle?

GX-mallisto on ensimmäinen tänä vuonna testaamamme LG:n OLED-mallisto, joten vielä on aikaista sanoa, mikä malli olisi paras. Kokemuksesta tiedämme, että OLED-televisioiden kuvanlaadussa ei ole suuria eroja, joten edullisempi CX saattaa olla hyvä vaihtoehto tälle. GX kuitenkin loistaa designillaan. Sekä muotoilu että laatu ovat ensiluokkaiset, ja GX näyttää seinällä todella herkulliselta.

Jos etsimme selvää haastajaa LG:lle, osuu Samsungin uunituore 4K-huippumalli Q95T lähimmäksi. Samsung on panostanut sen kohdalla sekä kuvanlaatuun että designiin. Kumpi näistä sitten on parempi jää nähtäväksi, mutta kerromme vastauksen kyllä, kunhan testin aika tulee!

Voisi olla houkuttelevaa verrata Galleria-OLEDia Samsungin designmalliin The Frameen, mutta itse asiassa kyseessä on kaksi varsin erilaista televisiota. OLED on herkkä kuvan kiinnipalamiselle, mikäli kuvan jättää pitkäksi aikaa pysäytykseen. Samsungin LCD-mallissa tätä ongelmaa ei ole. Samasta syystä LG ei tarjoa GX-mallissa galleriaominaisuutta, jossa ruutuun saisi standby-tilassa taidetta tai perhevalokuvia.

Johtopäätökset

LG OLED65GX on ehdottomasti tyylikkäimpiä testaamiamme OLED-televisioita. Sen erityisesti tähän mallistoon suunniteltu seinäkiinnike ja fiksut tilaratkaisut saavat sen istumaan täydellisesti seinällä. Kontrasti on vahva, musta mustaa ja luonnollinen värintoisto ovat juuri niin hyviä kuin osaamme OLEDilta odottaakin. LG on parantanut kuvankäsittelyään tasolle, jossa terävyys, kohinanvaimennus ja pehmeät liikkeet tekevät kuvasta taianomaisen. LG GX näyttää mahtavalta, olipa se kiinni tai auki. Panostipa sitten 55-, 65- tai 77-tuumaiseen, voi olla varma, että GX näyttää hyvältä sekä kuva- että sisustusentusiastin silmään.