Superhalpoja kameroita on enää vaikea löytää, sillä kännykät muuttivat kameramarkkinaa melkoisesti. Nykyään puhelimet ovat korvanneet edullisimpien kameroiden paikan arkikäytössä, ja sen sijaan valokuvauksen harrastajat ovat entistäkin intohimoisia harrastuksensa suhteen – mikä näkyy myös siinä, paljonko kameroista ja lisävarusteista ollaan valmiita maksamaan.
Niinpä valikoima on erikoistuneempi, keskihinnat ovat korkeammat ja vastaavasti laatukin on parempaa.
Useimmat valitsevat järjestelmäkameran, kun he hankkivat kameraa puhelimen rinnalle. Silloin vaateet suorituskyvyn suhteen ovat korkeat: tarkennuksen nopeus, fokuksen seuranta, video-ominaisuudet ja ennen kaikkea tietysti kuvanlaatu ovat tärkeimpiä kriteereitä kameraa hankkiessa. Kaikki mallit, jotka ovat päässeet Vuoden parhaat kamerat 2021-2022 -listaukseemme, ovat kuvanlaadultaan erinomaisia.
Muuten kameroissa on eroja, ja siinä missä yksi malli on loistava tietyntyyppiseen kuvaamiseen, tarvitaan toisenlaiseen tekemiseen jokin aivan muu kamera.
Mikä malli siis kannattaisi ostaa? Kerromme pian – nyt näytämme, mitä kameroita suosittelemme mihinkin tarpeeseen, sillä kuten sanottua, kuvaajien käyttötarkoitukset vaihtelevat. Toiset kaipaavat pientä ja joustavaa kameraa, kun taas toisille kokoa ja painoa tärkeämpää on tarkennuksen nopeus.
Kuten meillä on tapana sanoa: urheilukuvaajilla ja muotokuvaajilla ei ole samoja tarvikkeita kameralaukuissaan!
Tästä listauksesta löydät parhaat testaamamme kamerat viimeisen vuoden ajalta sekä vinkkejä siihen, miten löytää paras kameran ja objektiivin polttovälin yhdistelmä.
Muotokuvaus
Muotokuvat ihmisistä onnistuvat useimmille polttoväleillä. Esimerkiksi kokovartalokuvat ulkona lasketaan muotokuviksi, samoin kuin lähes koko kuva-alan täyttävä kasvokuva. Siihen tarvitaan pidempää polttoväliä, esimerkiksi 80–135 mm:n objektiivi – tai jopa 200 mm. Kokovartalokuviin sopii 28, 35 tai 50 mm. Normaalizoom on erinomainen valinta, sillä se kattaa useimmiten polttovälit 28 mm:n ja 90 mm:n väliltä. 85-millinen f2-kirkkaudella tai paremmalla on suositeltava, mikäli haluaa erottaa kohteen taustasta.
Suosituksemme muotokuvaukseen:
Nikon Z6 II, Fujifilm X-S10 tai Panasonic Lumix S5.
Yleiskuvaukseen
Jos kuvaa vähän kaikenlaista, on järjestelmäkamera ja normaalizoom on hyvä vaihtoehto. Yleiskameroilla erilaisten kohteiden kuvaaminen onnistuu hyvin ja sellainen onkin erinomainen lisä kännykän rinnalle, sillä järjestelmäkameran ergonomia ja paljon paremmat mahdollisuudet ottaa hyviä kuvia myös vaihtelevissa valaistusolosuhteissa ovat ylivoimaiset puhelimeen verrattuna.
Yleiskameran käyttöalaa voi helposti laajentaa tarpeen mukaan tehokkaalla laajakuva-, makro- tai telefoto-objektiivilla sekä salamalla.
Suosituksemme yleiskuvaukseen:
Nikon Z fc, Fujifilm X-S10 tai Panasonic Lumix S5.
Maisema- ja luontokuvaukseen
Luontokuvaus on varmasti suosituimpia kuva-aiheita, ja maisemakuvia olemme katselleet siitä asti, kun sivellin keksittiin. Hyvällä kameralla maiseman taltioiminen onnistuu hetkessä, ja osa kameroista sopii tarkoitukseen toisia paremmin. Yksi huomioitava seikka on säänkestävyys, toinen resoluutio: korkeammalla resoluutiolla saa yksityiskohtaisempia, syvempiä ja terävämpiä kuvia. Laajakuvaobjektiivilla tai laajakuvazoomilla kuviin saa laajemman näkymän. Tähtien kuvaamisessa tarvitaan laajakuvan lisäksi hyvä kirkkaus, tyypillisesti yli f2.8. Telelinssillä tai telezoomilla saa kohteen lähemmäksi, ja kapeampi kuva-ala voi olla hyvä tehokeino. Käytännöllisiä lisävarusteita maisemakuvaukseen ovat vakaa kamerajalusta, ND-suotimet, puolivärisuotimet sekä polarisaatiosuotimet.
Suosituksemme maisemakuvaukseen:
Nikon Z7 II, Sony a1 tai Fujifilm GFX 100S.
Matkakuvaukseen
Olipa sitten viikonloppureissulla tai pidemmällä matkalla, ovat matkakameran tärkeimpiä ominaisuuksia keveys ja kompakti koko. Nopea suljin ja helppokäyttöisyys ovat myös isossa roolissa. Lisäakku ja neutraali suodin ovat hyviä lisävarusteita. Normaalizoom on hyvä, mutta pätevä vaihtoehto sille voi myös olla laajakuvaobjektiivi 24–35 mm:n polttovälillä ja hyvällä kirkkaudella. Jos kamera ei ole turhan iso ja painava, sitä on helpompi kantaa kaulalla, jolloin kamera on aina valmiina, kun kiinnostava kuvauskohde tulee vastaan.
Suosituksemme matkakuvaukseen:
Olympus PEN E-P7, Fujifilm X-E4 tai Nikon Z fc.
Toimintakuvaukseen
Urheiluareenoilla nähtävät suuret kamerat asettavat tarkennusnopeuden ja korkean kuvataajuuden resoluution edelle. On kuitenkin mahdollista löytää hyvä kompromissi, jolla kuvata kaikenlaista liikkuvaa, kuten urheilijoita, eläimiä ja vaikkapa autoja. Kameran lisäksi on tärkeää valita sopiva objektiivi. Jos haluaa saada veitsenterävää kuvaa moottoripyöräkisoista tai vangita korkealla lentävän kotkan, tarvitaan nopea kamera ja nopea objektiivi. Toimintaa kuvatessa tarvitaan myös kunnollista akunkestoa, säänkestävyyttä ja pystykahvaa lisäakulla. Kun kameraan yhdistää 70–200 mm:n, 100–400 mm:n tai kirkkaan 300 mm:n zoomin, saa läheltäkin teräviä kuvia liikkuvista kohteista.
Suosituksemme toimintakuvaukseen:
Nikon Z6 II, Fujifilm X-S10 tai Sony a1.
Videokuvaukseen
Jos videokuvaus kiinnostaa ja ehkä jopa enemmän kuin still-kuvien ottaminen, on tarjolla hyviä järjestelmäkameroita, joiden edistykselliset video-ominaisuudet hyödyttävät kuvaajaa. Nykykameroista löytyy korkealaatuista 4K-videokuvaa (tai jopa 8K-resoluutio), 10-bittistä videota Log-asetuksilla, liitännät mikrofoneille ja kuulokkeille sekä paljon mahdollisuuksia korkealaatuisen videokuvan jälkikäsittelyyn. Tietysti samat kameramallit tarjoavat myös erinomaista still-kuvalaatua, mutta video erottaa monet huiput tavallisista malleista. Videokuvaukseen voi käyttää useimpia objektiiveja, mutta hyvä kirkkaus ja tarkennuksen hengittäminen eli polttovälin vaihtelu (focus breathing) ovat niissä tärkeimpiä ominaisuuksia.
Dronekuvaus puolestaan mahdollistaa 4K-laadulla upeita videoita, jotka eivät järjestelmäkameralla onnistu.
Suosituksemme videokuvaukseen:
Panasonic Lumix GH5 II, Sony a7s III tai Nikon Z6 II – tai dronekuvaukseen DJI Air 2S.
