Følg oss på

Palkitsimme Vuoden parhaat kamerat 2021-2022

Uuden kameran tarpeessa?

Superhalpoja kameroita on enää vaikea löytää, sillä kännykät muuttivat kameramarkkinaa melkoisesti. Nykyään puhelimet ovat korvanneet edullisimpien kameroiden paikan arkikäytössä, ja sen sijaan valokuvauksen harrastajat ovat entistäkin intohimoisia harrastuksensa suhteen – mikä näkyy myös siinä, paljonko kameroista ja lisävarusteista ollaan valmiita maksamaan.

Niinpä valikoima on erikoistuneempi, keskihinnat ovat korkeammat ja vastaavasti laatukin on parempaa.

Useimmat valitsevat järjestelmäkameran, kun he hankkivat kameraa puhelimen rinnalle. Silloin vaateet suorituskyvyn suhteen ovat korkeat: tarkennuksen nopeus, fokuksen seuranta, video-ominaisuudet ja ennen kaikkea tietysti kuvanlaatu ovat tärkeimpiä kriteereitä kameraa hankkiessa. Kaikki mallit, jotka ovat päässeet Vuoden parhaat kamerat 2021-2022 -listaukseemme, ovat kuvanlaadultaan erinomaisia.

Muuten kameroissa on eroja, ja siinä missä yksi malli on loistava tietyntyyppiseen kuvaamiseen, tarvitaan toisenlaiseen tekemiseen jokin aivan muu kamera.

Mikä malli siis kannattaisi ostaa? Kerromme pian – nyt näytämme, mitä kameroita suosittelemme mihinkin tarpeeseen, sillä kuten sanottua, kuvaajien käyttötarkoitukset vaihtelevat. Toiset kaipaavat pientä ja joustavaa kameraa, kun taas toisille kokoa ja painoa tärkeämpää on tarkennuksen nopeus.

Kuten meillä on tapana sanoa: urheilukuvaajilla ja muotokuvaajilla ei ole samoja tarvikkeita kameralaukuissaan!

Tästä listauksesta löydät parhaat testaamamme kamerat viimeisen vuoden ajalta sekä vinkkejä siihen, miten löytää paras kameran ja objektiivin polttovälin yhdistelmä.

Muotokuvaus

Muotokuvat ihmisistä onnistuvat useimmille polttoväleillä. Esimerkiksi kokovartalokuvat ulkona lasketaan muotokuviksi, samoin kuin lähes koko kuva-alan täyttävä kasvokuva. Siihen tarvitaan pidempää polttoväliä, esimerkiksi 80–135 mm:n objektiivi – tai jopa 200 mm. Kokovartalokuviin sopii 28, 35 tai 50 mm. Normaalizoom on erinomainen valinta, sillä se kattaa useimmiten polttovälit 28 mm:n ja 90 mm:n väliltä. 85-millinen f2-kirkkaudella tai paremmalla on suositeltava, mikäli haluaa erottaa kohteen taustasta.

Suosituksemme muotokuvaukseen:

Nikon Z6 II, Fujifilm X-S10 tai Panasonic Lumix S5.

Yleiskuvaukseen

Jos kuvaa vähän kaikenlaista, on järjestelmäkamera ja normaalizoom on hyvä vaihtoehto. Yleiskameroilla erilaisten kohteiden kuvaaminen onnistuu hyvin ja sellainen onkin erinomainen lisä kännykän rinnalle, sillä järjestelmäkameran ergonomia ja paljon paremmat mahdollisuudet ottaa hyviä kuvia myös vaihtelevissa valaistusolosuhteissa ovat ylivoimaiset puhelimeen verrattuna.

Yleiskameran käyttöalaa voi helposti laajentaa tarpeen mukaan tehokkaalla laajakuva-, makro- tai telefoto-objektiivilla sekä salamalla.

Suosituksemme yleiskuvaukseen:

Nikon Z fc, Fujifilm X-S10 tai Panasonic Lumix S5.

Maisema- ja luontokuvaukseen

Luontokuvaus on varmasti suosituimpia kuva-aiheita, ja maisemakuvia olemme katselleet siitä asti, kun sivellin keksittiin. Hyvällä kameralla maiseman taltioiminen onnistuu hetkessä, ja osa kameroista sopii tarkoitukseen toisia paremmin. Yksi huomioitava seikka on säänkestävyys, toinen resoluutio: korkeammalla resoluutiolla saa yksityiskohtaisempia, syvempiä ja terävämpiä kuvia. Laajakuvaobjektiivilla tai laajakuvazoomilla kuviin saa laajemman näkymän. Tähtien kuvaamisessa tarvitaan laajakuvan lisäksi hyvä kirkkaus, tyypillisesti yli f2.8. Telelinssillä tai telezoomilla saa kohteen lähemmäksi, ja kapeampi kuva-ala voi olla hyvä tehokeino. Käytännöllisiä lisävarusteita maisemakuvaukseen ovat vakaa kamerajalusta, ND-suotimet, puolivärisuotimet sekä polarisaatiosuotimet.

Suosituksemme maisemakuvaukseen:

Nikon Z7 II, Sony a1 tai Fujifilm GFX 100S.

Matkakuvaukseen

Olipa sitten viikonloppureissulla tai pidemmällä matkalla, ovat matkakameran tärkeimpiä ominaisuuksia keveys ja kompakti koko. Nopea suljin ja helppokäyttöisyys ovat myös isossa roolissa. Lisäakku ja neutraali suodin ovat hyviä lisävarusteita. Normaalizoom on hyvä, mutta pätevä vaihtoehto sille voi myös olla laajakuvaobjektiivi 24–35 mm:n polttovälillä ja hyvällä kirkkaudella. Jos kamera ei ole turhan iso ja painava, sitä on helpompi kantaa kaulalla, jolloin kamera on aina valmiina, kun kiinnostava kuvauskohde tulee vastaan.

Suosituksemme matkakuvaukseen:

Olympus PEN E-P7, Fujifilm X-E4 tai Nikon Z fc.

Toimintakuvaukseen

Urheiluareenoilla nähtävät suuret kamerat asettavat tarkennusnopeuden ja korkean kuvataajuuden resoluution edelle. On kuitenkin mahdollista löytää hyvä kompromissi, jolla kuvata kaikenlaista liikkuvaa, kuten urheilijoita, eläimiä ja vaikkapa autoja. Kameran lisäksi on tärkeää valita sopiva objektiivi. Jos haluaa saada veitsenterävää kuvaa moottoripyöräkisoista tai vangita korkealla lentävän kotkan, tarvitaan nopea kamera ja nopea objektiivi. Toimintaa kuvatessa tarvitaan myös kunnollista akunkestoa, säänkestävyyttä ja pystykahvaa lisäakulla. Kun kameraan yhdistää 70–200 mm:n, 100–400 mm:n tai kirkkaan 300 mm:n zoomin, saa läheltäkin teräviä kuvia liikkuvista kohteista.

Suosituksemme toimintakuvaukseen:

Nikon Z6 II, Fujifilm X-S10 tai Sony a1.

Videokuvaukseen

Jos videokuvaus kiinnostaa ja ehkä jopa enemmän kuin still-kuvien ottaminen, on tarjolla hyviä järjestelmäkameroita, joiden edistykselliset video-ominaisuudet hyödyttävät kuvaajaa. Nykykameroista löytyy korkealaatuista 4K-videokuvaa (tai jopa 8K-resoluutio), 10-bittistä videota Log-asetuksilla, liitännät mikrofoneille ja kuulokkeille sekä paljon mahdollisuuksia korkealaatuisen videokuvan jälkikäsittelyyn. Tietysti samat kameramallit tarjoavat myös erinomaista still-kuvalaatua, mutta video erottaa monet huiput tavallisista malleista. Videokuvaukseen voi käyttää useimpia objektiiveja, mutta hyvä kirkkaus ja tarkennuksen hengittäminen eli polttovälin vaihtelu (focus breathing) ovat niissä tärkeimpiä ominaisuuksia.

Dronekuvaus puolestaan mahdollistaa 4K-laadulla upeita videoita, jotka eivät järjestelmäkameralla onnistu.

Suosituksemme videokuvaukseen:

Panasonic Lumix GH5 II, Sony a7s III tai Nikon Z6 II – tai dronekuvaukseen DJI Air 2S.

Voittajat: Vuoden parhaat kamerat 2021-2022
Vuoden paras järjestelmäkamera, Premium
Nikon Z6 II

Melko täydellinen Nikon

Z6 II:n suurin uutinen ei ole pystykahva eikä kaksi korttipaikkaa, vaan huomattavasti parempi autofokus ja etenkin tarkennuksen seuranta – joka hidastaa kuvanopeuden 14:stä 12:een fps:ään – ja tukee tarkennusta kasvoihin ja silmiin sekä Auto-aluefokuksella ja laajemmalla aluefokuksella.

Z6 II on muuten sama kamera kuin Z6: sama 24 Mp:n täysformaatin kenno, hybridiautofokus 273 tarkennuspisteellä, joka kattaa 90 % kuva-alasta, ulostaittuva kosketusnäyttö sekä korkearesoluutioinen OLED-etsin – mutta hieman paremmalla päivitysnopeudella.

Kamerassa on edelleen 5-akselinen kuvanvakain, joka on erityisen hyödyllinen kuvatessa. Video-ominaisuudet ovat samat, 4K/30p-tallennus 8-bittisellä täysformaatilla 144 Mbps:ään asti ja helmikuussa 2021 tulevan päivityksen myötä saa 4K/50p-videota APS-C-rajauksella.

Nikon Z6 II -kameralla on ilo kuvata. Nappien ja säätimien paikat oppii nopeasti, ja kun on tehnyt kaikki haluamansa asetukset ja säädöt, voi vain nauttia. Kuvanlaatu on ei-niin-yllättäen identtinen Z6:n kanssa – siitä kirjoitimme aikanaan näin: ”Kuvien dynamiikka, terävyys, värit ja kohinanvaimennus ovat luokkansa johtavia. Koen kuvanlaadun paremmaksi kuin Sony a7 III:ssa, ainakin kameran JPEG-tiedostojen värintoiston osalta. Värit tekevät kuvista luonnollisempia ja eläväisempiä.”

Kuvat ovat kirkkaita ja selkeitä, ja kuvanlaatu on linjassa muiden tämän hintaluokan APS-C-kameroiden kanssa. 4K-video toimii myös erinomaisesti: rolling shutter -efektiä on vain maltillisesti, ja terävyys ja yksityiskohtien määrä on loistava.

Nikon olisi voinut tarttua tilaisuuteen ja lisätä vielä käännettävän kosketusnäytön Z6 II:een, mutta tästä puutteestaan huolimatta se on selvästi luokkansa paras yleiskamera. Malliin on tehty pieniä muutoksia, joilla on kuitenkin iso vaikutus lopputulokseen. Rehellisesti sanoen Z6 II on se kamera, joka Nikonin olisi pitänyt vuonna 2018 lanseerata. Nyt, 2020, on selvää, että Nikon on kuunnellut kritiikkiä ja lisännyt kaksi korttipaikkaa, paremman frame raten ja autofokuksen sekä mahdollisuuden käyttää pystykahvaa. Niinpä Z6 II on entistäkin parempi kamera, jossa kuitenkin on säilytetty edeltäjänsä luokkansa johtava kuvan- ja videonlaatu.

Vuoden paras järjestelmäkamera, Highend
Fujifilm GFX 100S

Paras melkein kaikessa

Fujifilm GFX 100 asetti kuvanlaadulle uuden standardin, mutta kannettavuudelle ei ehkä niinkään. Integroidun pystykahvan ja melko suuren OLED-etsimen ansiosta kyseessä oli aika täydellisesti varustettu kamera.

GFX 100S on kuin GFX 100 siinä mielessä, että 102 Mp:n kenno on sama mutta runko pienempi ja kevyempi. Sama äärimmäinen resoluutio, dynamiikat ja värisyvyys ovat yhä tallella.

Parannuksiakin GFX 100 -malliin verrattuna on tehty. Kuvanvakain on uusi ja kompaktimpi, ja kuuden valotusportaan ansiosta se toimii varmasti tehokkaasti. Kädensijassa on peukalolle paikka, joten kameraa on mukavampi ja vakaampi pidellä. Aiemmin huomaamaton asetuspyörä on nyt merkitty selkeästi, ja siihen voi tallentaa kuusi omaa asetusta. Videon ja still-kuvien välillä vaihtaminen on myös merkattu nyt selkeästi.

Vanhemman GFX100:n tapaan kamerassa on 4K-videomahdollisuus 400 Mbit/s -siirrolla koko kuva-alalla UHD- tai DCI-formaatissa. 4K-videon kuvaaminen onnistuu myös ulkoisesti 10-bittisellä 4:2:2:lla, jossa on F-log värisiirtymille tai 12-bittisellä Apple ProRes RAW:lla HDMI:n kautta. Videoihin voi lisäksi valita Film Simulation -väriprofiilin ja HDR-kuvauksen mahdollistavan HLG-profiilin.

Kuvanlaadullisesti vanhassa ja uudessa mallissa ei ole eroa: värikylläisyys, dynaaminen alue ja täyskennokameroille harvinaisen hieno sävykirjo.

Jos Fujifilm GFX100:n kuvanlaatu oli meistä parasta näkemäämme, niin sama pätee GFX 100S -kameraan. GFX 100S on kuitenkin mukavampi, kevyempi ja edullisempi, ja siinä mielessä monin tavoin parempi ostos. Toki kyseessä ei ole toimintakuvaamiseen sopivin kamera, mutta objektiivista riippuen GFX 100S sopii sitäkin paremmin muoto-, maisema- ja muotikuviin sekä studiotyöskentelyyn ja ammattimaisten videoiden tekemiseen. Etenkin jos käytössä on ulkoinen soitin.

GFX 100S sijoittuu hintaluokkaan, jossa monet kilpailijat tarjoavat täyskennollisia malleja, mutta Fujifilmin kuvanlaatu on aivan omassa luokassaan.

Vuoden kamera
Sony Alpha a1

Sonyn kattavin kamera

Sen ei itse asiassa pitäisi edes olla mahdollista, mutta Sony on onnistunut a1-mallinsa suhteen – ainoan kameran, joka yhdistää äärimmäisen kuvataajuuden ja korkearesoluutioisen kennon.

Yksikään kilpailijoista ei nimittäin yllä Sonyn spekseihin: 50 Mp:n taustavalaistu täyskoon kenno (stacked BSI-CMOS) 30 tai 20 kuvalla sekunnissa. Puhumattakaan 8K/30p- tai 4K/120p-videosta.

Speksit ovat siis kunnossa. Mutta kamera tarjoaa muutakin: suuri 9,44 Mp:n etsin ilman blackoutia kuvasarjoissa, jopa 1/400 sekunnin salamasynkronointi ja 200 Mp:n kuvatiedostot.

Sony tunnetaan hienosta autofokuksestaan, ja vaikka kilpailijat näyttävät nykyään pääsevän lähelle, on a1-mallin Real Time Tracking 759 fokuspisteellä silti karvan verran parempi pysymään kohteen perässä.

Sonyn autofokus on riittävän herkkä myös hämärässä FE 50mm f1.2 -objektiivin kanssa: yksinäisen kynttilän liekin valo tarkentui leikiten muuten pimeähköstä huoneesta.

Videonlaatu on 8K-laadulla samaa luokkaa kuin EOS R5 -kamerassa, mutta Canonilla skaalaus 8K:sta 4K:ksi näyttää hieman terävämmältä kuin Sonylla. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Jos taas vertaa puhdasta 4K-kuvaa Sony a1-, a7s III- ja EOS R5 -malleilla, on Sonyn kameroilla yksityiskohtien terävyys hiukan parempi.

Jos taas vertaa kolmea toimintakameraa eli Sony a9 II-, Canon EOS 1DX III- ja Nikon D6 -malleja, on resoluutio ja dynaaminen alue Sony a1:llä selvästi paras. Kohinaa on saman verran kuin a7r IV:ssä ja EOS R5:ssä, eli kaikki on siistiä ja nättiä ISO 6400:een saakka.

Sony a1 on yhtä hyvin kotonaan ralliradan kupeessa, studiossa kuin häissäkin, ja se on harvoja kameroita, jotka suoriutuvat yhtä hyvin niin maisemakuvauksesta kuin lintujen kuvaamisestakin.

Vuoden paras järjestelmäkamera, Basic
Fujifilm X-S10

Luokkansa paras yleiskamera

Fujifilm X-S10 pohjautuu samaan tekniikkaan kuin lippulaivamalli X-T4, joka on tätä kameraa huomattavasti kalliimpi ammattilaismalli ja yksi markkinoiden parhaista kameroista. X-S10 onkin tämän perusteella erittäin jännittävä vaihtoehto matalammasta hintaluokasta.

X-S10 tarjoaa nimittäin saman 26 Mp:n X-Trans CMOS-kennon, kuvaprosessorin, modifioidun 6-portaisen kuvanvakaimen ja autofokuksen kuin X-T4. Kaikki tämä pienemmässä, kevyemmässä ja ennen kaikkea halvemmassa rungossa.

Kameran helppokäyttöisyys on huipussaan, ja ainoa ärsyttävä asia on videonapin ja pikavalikon Q-napin sijaitseminen liian lähekkäin. Painoin jatkuvasti väärää nappia. Useimmat napit voi ohjelmoida itse tai ottaa kokonaan pois käytöstä, jolloin vaikka ohjauspyörästä saa videonapin ja sulkimella aloitetaan kuvaaminen.

Tällä kameralla kaiken saa automaattiasetukselle ja käyttäjä voi vain keskittyä kuvattaviin kohteisiinsa. Sama pätee videokuvaukseen, mutta halutessaan voi toki seikkailla valikoissa ja muutella asetuksia vaikka 4K/30p-videolle DCI- tai UHD-resoluutiolla, tai 1080/60p ja jopa 240 fps kun haluaa kuvata slowmotion-videota.

Kuvat ovat erittäin teräviä ja yksityiskohtaisia, ja dynamiikat ovat kohdillaan tämän hintaluokan kameralle. Värikylläisyys ja JPEG-kuvien sävyt ovat alan parhaiten tasapainotettuja, ja uuden XF 50/1,0-objektiivin ansiosta kuvaterävyys on virheetöntä.

X-S10 on hintaluokkansa edistyksellisin kamera ja yksi käyttäjäystävällisimmistä. Kokeneet kuvaajat saavat juuri haluamiaan kuvia ja amatöörit voivat aloittaa täyden automatiikan hyödyntämisestä – näin hyvällä kameralla kokemusta karttuu kuvaamisesta väkisinkin. Fujifilm X-S10:lla kuka tahansa saa loistavia kuvia.

Vis kommentarer

Lisää

Keskustelu

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

Asiakaspalvelu

Yhteystiedot

Ääni & Kuva / Publish AS mail@lbaanijakuva.fi

© 2021 Publish AS – LB Ääni ja Kuva noudattaa journalistien eettisiä ohjeita. Lukijana olet oikeutettu käyttämään lbaanijakuva.fi-sivuston sisältöjä henkilökohtaisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Voit ladata, linkata ja tulostaa sisältöä lbaanijakuva.fi-sivustolta henkilökohtaisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan mainitset lähteen ja kunnioitat mahdollisia tekijänoikeuksia. Sisältöjä, mukaan lukien (mutta ei näihin rajoittuen) ikonit ja palkinnot, ei saa käyttää muussa tarkoituksessa kuin mihin on erikseen annettu oikeus. Huom! Maksumuurin ulkopuoliset sisällöt ovat kyseessä olevan valmistajan/maahantuojan tarjoamia.