annonse
annonse

Testissä: Sony KD-65AF9

Sony KD-65AF9
Sony KD-65AF9

Odotuksen arvoinen

Aivan televisiovuoden lopussa Sony lanseeraa uuden OLED-huippumallinsa Bravia KD-65AF9:n, jonka design, kuva ja ääni ovat highend-luokkaa parhaimmillaan.

Sonyn televisio tarjoaa loistokasta kuvanlaatua. Näkymättömät kaiuttimet kuuluvat kyllä, äänenlaatu on erinomainen. Päivitetyt älyominaisuudet viimeistelevät todellisen highend-elämyksen.
Kuvanlaatu on erinomainen, mutta niin monilla muillakin.

Viisaiden päiden yhteen lyöminen on suosittu strategia audio- ja videomaailmassa. Kun valmistaja X tuo markkinoille uuden tuotteen, voi melkeinpä odottaa kuvauksessa olevan maininnan valmistaja Y:n mukanaolosta. Kumppanuus voi vaihdella lisensoinnista syvempään yhteistyöhön, ja ne ovat toki tuottoisia mutta antavat myös aiheen epäillä, syökö yhteistyö brändiä.

Sony tekee asiat kuitenkin kuten Sony tekee. Japanilaisvalmistaja suojelee patenttejaan huolellisesti, ja vaikka jotakin teknologiaa pitäisikin lainata muualta, on suurin osa talon sisällä tapahtuneen kehitystyön tulosta. Uudet highend-televisiot Master Series -mallistosta ovat tästä hyvä esimerkki, johon Sonyn on pakannut kaiken osaamisensa niin kuvan- kuin äänenlaadunkin saralta.

(Kuva: Sony)

Design ja laatu

Uusi KD-65AF9 seuraa KD-65A1-mallia, jonka nimesimme Vuoden parhaaksi televisioksi 2017. Bravia-perheen uusi jäsen näyttää kovasti edeltäjältään: minimalistiselta ja erittäin tyylikkäältä. Jalustaa, logoa tai kaiuttimia ei näy. AF9 kallistuu hieman taaksepäin, mikä tekee siitä täydellisen matalille tv-tasoille.

Television voi toki myös kiinnittää seinälle, mutta se työntyy seinästä muita OLED-näyttöjä hieman enemmän – 9 cm. Takatuki on kiinteä ja melko suuri, sillä se paitsi pitää television tukevasti paikoillaan mutta myös kätkee liitännät. Johdotkin saa piiloon kangaspäällysteisten paneelien taakse, jotka näyttävät hyvältä. Tämä televisio todella kruunaa olohuoneen.

(Kuva: Sony)

Käyttö ja ominaisuudet

Uusi huippumalli käyttää ensimmäisenä Googlen päivitettyä Android 8.0 Oreo -käyttöjärjestelmää. Emme mene sen tarkemmin yksityiskohtiin uuden version ominaisuuksista, mutta yleisvaikutelma on, että 8.0 on läpinäkyvämpi ja helpompi käyttää kuin ennen. Uusi kotivalikko esittelee katsottavaa. Sovellukset, yhdistetyt laitteet ja perinteinen tv näkyvät listassa, ja kotinäkymän voi kustomoida mieleisekseen.

Toinen iso uudistus on multitasking: nyt on mahdollista hypätä eri sisällöstä toiseen (vaikkapa YouTubesta Netflixiin) ja jatkaa siitä mihin jäi. Halleluja! Sonyn televisiossa on myös Chromecast valmiina, joten kännykästä voi helposti striimata sisältöjä telkkariin ja sen ohjaus onnistuu puhelimella. Google Assistant on tulossa myös täysin integroituna.

Kun Sonyn valikoimaan sattuu kuulumaan myös PlayStation, olisi vain luonnollista, että AF9 sopii sen kumppaniksi. Televisiossa onkin erityinen peliasetus, jonka viive on noin 27 millisekuntia.

KD-65AF9-mallissa on tuki HDR10- ja Dolby Vision HDR -formaateille sekä HDMI-liitäntöjen että tärkeiden sovellusten kuten Netflixin kautta. Sony on siis (viimeinkin) samalla tasolla kuin LG:n omat OLED-näytöt mitä tulee eri formaattien tukemiseen, eli ei tarvitse odotella ohjelmistopäivityksiä.

Uusimpien päivitysten valossa on kuitenkin hienoinen pettymys, että Sony käyttää edelleen samaa kaukosäädintä, joka on kulkenut mukana jo sukupolvien ajan. IR-pohjainen kaukosäädin on osoitettava suoraan televisioon, jotta se toimii. Ergonomia ei ole parhaasta päästä eikä napeissa ole niin mukavaa tuntumaa kuin toivoisimme.

Kuvanlaatu

KD-65AF9:ssa on Sonyn tähän mennessä paras kuvaprosessori, X1 Utimate, jossa on kaksi kertaa enemmän tehoja kuin tavallisessa 1X:ssä! Se käsittelee kaikki kuvaparametrit (värit, kontrastin, terävyyden, liikkeet ja muut), analysoi ne ja parantaa kuvanlaatua kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Kysymys kuuluukin, onko Sony onnistunut korottamaan rimaa kilpailijoitaan korkeammalle?

Sonyn televisiossa on kyllä vain kaikki OLED-television hyvät ominaisuudet: musta ja valkoinen, täydellinen katselukulma ja loistava kontrasti. Ensivaikutelma ei kuitenkaan ollut mitenkään hätkähdyttävä, ja pikemminkin tuli tunne, että olemme nähneet tämän ennenkin. Näin hemmoteltuja meistä on tullut!

Toisaalta Sonyn paras OLED-malli tarjoaa kuvanlaatua, josta emme olisi voineet uneksiakaan vuosi tai pari sitten. Toisaalta on selvää, että laatu on hyvin samaa luokkaa kuin LG C8 ja E8 -malleissa, puhumattakaan Philips OLED803-mallista. Pitää ottaa ihan suurennuslasi käteen, jos haluaa erottaa ruudun heikkoudet ja vahvuudet muihin verrattuna.

Suosikkielokuvamme Blade Runner 2049 näyttää Sonyn televisiosta hieman herkemmältä kuin LG:llä ja Philipsillä. Terävyys ei ole yhtä aggressiivista kuin LG:llä, jolla on tapana vahvistaa Harrison Fordin kasvonpiirteitä vähän liikaakin. Raunioiden värit ovat luonnollisemmat ja vivahteikkaammat, ja gradientit ovat pehmeämmät kuin Philips OLED803:ssa. Nämä ovat pikemminkin makuasioita kuin selviä eroja.

Odotimme uteliaana, miten Sony pärjää Panasonic TX-65FZ950-televisiota vastaan, joka on referenssimme värintoiston suhteen. KD-65AF9 pääsee lähelle, mutta ei onnistu hakkaamaan ylivoimaista Panasonicia. Panasonic on sekä paljain silmin todettuna että mitattuna värien, kontrastin ja pimeässä erottuvien yksityiskohtien yhdistelmässä parempi. Ainoa alue, jossa Sonylla on etulyöntiasema Panasoniciin verrattuna ovat liikkeiden sulavuus, mutta nekään eivät ole merkittävästi paremmat Sonyllä.

Sony KD-65AF9 mainostaa ”Netflix Calibrated Modea”, joka on erityinen Netflixille räätälöity kuva-asetus, jolla sarjojen ja elokuvien pitäisi näyttää siltä kuin ohjaaja on tarkoittanut. Meidän mielestämme tavallinen elokuva-asetus on kuitenkin yleensä parempi valinta.

Yhteenvetona sanottakoon, että kuvanlaatu on korkea mutta ei riitä erottamaan Sonyn lippulaivaa kilpailijoista.

(Kuva: Sony)

Äänenlaatu

Litteistä OLED-ruuduista on vaikea saada kunnollista ääntä, sillä pieneen tilaan ei kunnollisia kaiuttimia mahdu. Sony on keksinyt vaivaan mielestämme nerokkaan ratkaisun: näyttö itsessään toimii kaiuttimena, tai ”akustisena pintana”, kuten valmistaja itse keksintöään kutsuu.

Perinteisten kaiuttimien sijaan laitteessa on pienet vibraattorit, jotka saavat OLED-paneelin värähtelemään äänen mukana. A1-mallissa oli kaksi vibraattoria stereoäänen toistamiseen, mutta AF9-mallissa on kolmas, joka toimii keskikaiuttimen tapaan. Takapuolella on lisäksi kaksi subwooferia huolehtimassa bassontoistosta.

Äänenlaatu on erittäin hyvä. Puhe erottuu selkeästi ja puhtaasti, ja koska ääni tulee suoraan kuvasta, yhdistyvät kuva ja ääni saumattomaksi kokonaisuudeksi. Jakamalla äänen vasempaan, keski- ja oikeaan ”kanavaan” on Sony onnistunut välttämättään tavallisia tv-kaiuttimia usein vaivaavan häiriön. Bassossa riittää volyymia ja kaiken kaikkiaan soundi on niin muheva, ettei erillistä soundbaria tarvita.

Johtopäätökset

Sony on pakannut kaiken osaamisensa KD-65AF9-televisioon näyttääkseen muille OLED-kisaan osallistujille kaapin paikan. Aivan uusi Android-alusta, laaja tuki eri formaateille, vahva kuvankäsittely ja nerokas kaiutinsuunnittelu tekevät televisiosta houkuttelevan vaativillekin katsojille. Jotkut kilpailijat tarjoavat vastaavaa kuvanlaatua edullisemmin. Jos kuitenkin haluaa yhdistelmän laadukasta kuvaa ja ääntä samassa, tyylikkäässä paketissa, on Sony KD-65AF9 parhaita valintoja.

Koko/tyyppi: 65-tuumainen 4K OLED

Resoluutio: 3840×2160 (4K Ultra HD)

Käyttöjärjestelmä: Android 8.0

Sisääntulot: 4 x HDMI, 3 x USB

Ulostulot: Optinen digitaalinen ulostulo

HDR: HDR10, Dolby Vision

Verkkosivusto: sony.fi

Hinta: 4 000 €