Fostex aloitti vuonna 1973 valmistamalla kaiutinelementtejä hifirakentelijoille, mutta siirtyivät pian myös kokonaisten kaiuttimien ja äänityslaitteistojen valmistamiseen. Parhaiten yritys tunnetaan ehkä kasettideskeistään ja nauhureistaan.

Jo varhain Fostex ryhtyi tekemään kuitenkin myös mikrofoneja ja kuulokkeita, ja Fostex T20RP oli 80-luvun lopun suosituimpia studiokuulokkeita Yhdysvalloissa. Ainutlaatuiset kuuloke-elementit perustuivat ortoDynamic-nimiseen periaatteeseen, joka nykyään tunnetaan planaarisena. Kaiutinelementit eivät ole yhtä isot, vain 40 mm ja neliömäiset.

T60RP on perinyt vanhalta T20RP:ltä sekä ulkonäön että mekaanisen periaatteen, joskin tyynyt ovat paksummat ja kupit suuremmat. Ulkonäöltään ne muistuttavat teollisia kuulosuojaimia, mutta sellaisten sijaan näistä vuotaa paljon ääntä. Kuulokkeet eivät olekaan täysin suljetut, vaan puoliavoimet. Tahtoo sanoa, että ne istuvat suljettuun tapaan, mutta niissä on ilma-aukkoja, jotka helpottavat ali- ja ylipainetta, jotka voisivat haitata elementtien dynaamista soittoa.

Kuulokkeiden mukana tulee 1,5-metrinen johto 3,5-millisellä liittimellä ja 6,3-millisellä adapterilla. Johto on irrotettavissa, ja Fostex tarjoaa sekä balansoidun että balansoimattoman vaihtoehdon.

T60RP käytössä

Ulkonäön perusteella olin hieman ennakkoluuloinen – ajattelin rakeista äänikuvaa ja liioiteltua bassoa. Sen sijaan sainkin kuulla hyvin kauniin version Susanne Sundførsin Undercover-kappaleesta Music For People In Trouble (Live from the Barbican) – livelevyltä. Kappale soi täyteläisesti ja lämpimästi, ja pianon alimmat äänet saavat mukavaa pontta. Ja ah, miten Sundförsin laulu soi! Hänen äänessään on painetta, joka helposti muuttuu kuulokkeissa kovaksi ja säröileväksi. Mutta näissä laulu toistuu kauniisti, samoin kontrabassosoolo: rehevää ja sopivan vivahteikasta.

Läsnäoloalueella (noin 3,5 kHz:n kieppeillä) on notkahdus, joka muuttaa laulun hieman löysemmäksi kuin mikä neutraalissa soinnissa olisi ideaalia. Se voi johtua siitäkin, että ääni koskaan äidy teräväksi. Jos tykkää kovin dynaamisista levytyksistä raskaine rumpuineen, ei soinnissa riitä aggressiota, vaan soundi voi jäädä vähän kesyksi.

 

Puoliavointen laajempi äänikuva

Tavallisiin suljettuihin kuulokkeisiin verrattuna Fostexin äänikuva on isompi. Koska kuulokkeet hengittävät enemmän, niitä kelpaa myös pitää kauemmin, kun korvat eivät hiostu. Täysin suljetuissa kuulokkeissa etuna on passiivinen melunvaimennus, joka rei’itetyllä rakenteella toki menetetään.

Toinen miinus on kuulokkeiden vaatima teho. Kännykän teho ei riitä soittamaan kuulokkeita läheskään riittävällä volyymillä, vaan erillinen kuulokevahvistin on aivan välttämätön. Yleensäkin suosittelemme sellaista, mutta tässä kohtaa vahvistin on todella pakollinen.

Ja vaikka olisi kuinka tehokas vahvistin, ei bassorumpu koskaan pääse sille tasolle, jossa se iskisi oikein mojovasti ja tuntuvasti. Edes Auralic Taurus ei saanut kuulokkeisiin eloa. Tämän sanottuanikin on todettava, että soundi on muuten niin koukuttava ja musikaalinen, että näiden lähettäminen takaisin valmistajalle kirpaisee.

 

Johtopäätökset

Testin ainoina puoliavoimina kuulokkeina Fostex T60RP tarjoilee dynaamisempaa ja isompaa ääntä kuin suljetut mallit. Bassontoisto on samalla yhtä mukaansa tempaavaa kuin suljetuissa kuulokkeissa. Bassorummun iskut eivät ole yhtä mojovat kovalla volyymilla, jossa potkua odottaisi. Tavallisella äänenvoimakkuudella ja siitä vähän kovemmalla on soundi kaikin puolin todella hyvä.

Piano soi kauniisti ja äänikuva on laajempi kuin tavallisilla kuulokkeilla. Myös laulu toistuu upeasti. Kevyemmät rintaäänet saattavat hieman vaimentua, kun tarvittaisiin voimaa, mutta ääni on yleisesti ottaen todella koukuttava. Miinusta tulee isosta tehon tarpeesta.