Philips eroaa kilpailijoistaan patentoidulla Ambilight-tunnelmavalaistuksellaan, joka valaisee television takana olevan seinän samoilla sävyillä, jotka näkyvät kulloinkin ruudulla. Television kontrasti on huippuluokkaa, mikä heti parantaa katselukokemusta pari pykälää. Jännittävää nähdä, miten se toimii OLED-näytön kanssa!

Philips lanseerasi ensimmäisen OLED-televisionsa (55POS901F) jo syksyllä 2016, mutta sen pääsyä kauppoihin piti odotella muutama kuukausi. Ennen kuin ehdimme testata sen, lanseerasi Philips jo edullisemman OLED-mallin!

Tulokkaan nimi on 55POS9002 ja se asettuu edeltäjäänsä huomattavasti edullisempaan hintaluokkaan. Kuluja on karsittu jättämällä pois 901-mallin edistyksellinen 61.-soundbar ja tyytymällä hieman yksinkertaisempaan äänentoistoon. Paneeli, kuvankäsittely ja suoritusteho on päivitetty vuoden 2017 malliin.

Design

55POS9002 on siis riisutumpi malli, mutta ulkonäöstä sitä ei huomaa – päinvastoin! Näyttö on hyvin litteä ja kaunis. Ohut metallikehys muistuttaa hieman LG:n B7-mallia. Philips seisoo kuitenkin tyylikkäällä kaarevalla jalustalla ja takaosakin eroaa LG:stä. Ambilight-LED-valojen lisäksi takaa löytyy bassokaiutin keskeltä, ja sen vasemmalta puolelta liitännät.

Käyttäjäystävällisyys ja ominaisuudet

Philips on vannonut Androidin nimeen jo vuosia. Tämän vuoden malli toimii yhä Android 6.0 -versiolla, mutta päivityksen pitäisi tulla vielä tämän vuoden puolella. Androidilla on etunsa ja heikkoutensa, eikä sen käyttäjäystävällisyys yllä samalle tasolle LG:n WebOS:n ja Samsungin Tizenin kanssa. Päävalikko ei ole yhtä selkeä ja sitä hallitsevat Googlen omat palvelut. Google Play Storesta pääsee tuhansien sovellusten ja pelien äärelle, mutta kaikkea ei ole mietitty pohjoismaiselle käyttäjälle sopivaksi.

Verrattuna vaikkapa Samsungin huippusimppeliin kaukosäätimeen, on Philipsillä valtavasti nappeja, joihin tutustuminen vie aikaa. Kaukosäätimen takapuolella on pieni näppäimistö, jonka avulla on näppärä kirjoittaa salasanoja ja vaikkapa hakukenttään tv-sarjan nimen, mutta muuten se on yleensä vain tiellä. Takaisin-nappi ei toimi johdonmukaisesti. Odotamme toiveikkaina näkevämme Philipsiltäkin minimalistisemman kaukosäätimen tulevaisuudessa.

Kuvanlaatu

Tässä meillä on pesunkestävä OLED: Philips käyttää LG:n paneelia kuten Sony, Panasonic ja monet muut, jotka ”lainaavat” LG:n tekniikkaa. Ero LG:seen on kuvankäsittelyssä ja Philipsin omassa Ambilightissa.

Philips on aina panostanut tehokkaaseen kuvankäsittelyyn, joka optimoi kuvan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Edistykselliset algoritmit tekevät kuvasta terävämmän, väreistä voimakkaammat ja liikkeistä pehmeämmät. Voimakkaan kontrastiset kuvat näyttävät sen ansiosta epäilemättä hienoilta, mutta puristin näkökulmasta laatu voi lipsahtaa liioittelun puolelle. Kuinka punaisena Ferrari loistaakaan?

Onneksi 55POS9002 on varustettu laajalla valikoimalla kuva-asetuksia, joten kuvan voi säätää oman maun mukaiseksi. Asetuksista löytyy esimerkiksi erityinen elokuva-asetus, jota on maustettu mahdollisimman vähän – ”as the director intended”. Suosimme tätä asetusta tarkastellessamme kuvaa kriittisesti.

Nopeasti käy selväksi, että Philipsillä on kaikki tunnetut OLED-ominaisuudet, ja LCD-näyttöihin tottuneet huomaavat eron selvästi! Kontrasti on mieletön ja laaja mustimmasta mustasta häikäisevään kirkkauteen. Valo jakautuu näytölle tasaisesti eivätkä kirkkaat kohdat aiheuta ongelmia. Värintoisto ei heikkene, vaikka katselukulmaa vaihtaisikin.

Tunnelmaa Ambilightilla

55POS9002-television kontrastiominaisuudet tekevät siitä täydellisen elokuvien ja laatusarjojen katseluun, mieluiten toki pimennetyssä huoneessa leffateatteritunnelman luomiseksi. Haittapuolena tällaisessa ympäristössä on silmien väsyminen. Vahva kontrasti voi alkaa tuntua silmissä ajan kuluessa – etenkin kun puhumme nyt OLED-näytöstä, jossa on HDR-tuki!

Ja tässä nerokas Ambilight astuu kuvioihin. Valaistu tausta tekee katselusta miellyttävämpää ja sitä suositellaankin silmien hyvinvoinnin vuoksi. Ambilight synkronoi värinsä vielä televisiokuvan sävyjen mukaan, joten illuusio on täydellinen, eikä taustavalo pääse häiritsemään herkkää kohtausta.

Philips on hionut tekniikkaansa ensimmäisistä litteistä televisioistaan lähtien eli vuodesta 2004. OLED-mallissa on ekstratehokkaat led-projektorit, joiden valaistuskulma on tavallista laajempi ylä- ja sivusuuntiin. Yhdessä ne tuottavat television taakse värivalaistun alueen, joka on (television ja seinän etäisyydestä riippuen) jopa kolme kertaa laajempi alue kuin tv itsessään! Ambilight tarjoaa useita asetuksia, ja meidän mieleemme oli eniten eloisa asetus, joka sopii etenkin action-elokuviin hyvin. Ambilight laajentaa ruudulla olevan tunnelman koko huoneeseen ja syventää elokuvakokemusta. Kontrastisen OLED-näytön kanssa valaistus toimii erittäin hyvin ja silmien kannalta katselu tuntuu miellyttävältä.

Ei Dolby Visionia

Korkean kontrastin videomateriaali eli High Dynamic Range on televisiorintaman kuumimpia puheenaiheita. Uusi videostandardi tarjoaa parempaa kontrastia ja laajemman värispektrin saaden television kirjaimellisesti loistamaan. Testaamme kaikki arvioimamme televisiot Netflixin ja UHD Blu-rayn aidolla HDR-materiaalilla.

Kuten useimmilla OLED-näytöillä, on Philips 55POS9002-mallilla suuri etu puolellaan, mitä tulee HDR-materiaalin toistamiseen. Pohjattoman mustaa taustaa vasten kaikki yksityiskohdat erottuvat upeasti ja valot, kuten auringonsäteet, tulenlieskat ja räjähdykset tanssivat näytöllä kauniisti. LCD-näyttöjen täytyy kasvattaa taustavalon määrää (ja menettää samalla kontrastia) aina, kun ruudulla on meneillään kirkas kohtaus, ja siihen verrattuna OLED näyttää huomattavasti paremmalta, sillä se pystyy säilyttämään kontrastin jokaisessa pikselissä. Se paikkaa kirkkauden puutetta, joka ei ole samaa tasoa kuin Samsungin huippu-LCD Q9F.

Ikävä kyllä Philipsin televisiossa ei ole tukea Dolby Visionille. DV ei vielä ole yhtä yleinen kuin avoin HDR10-standardi, mutta kannattaisi: siinä on etuna esimerkiksi frame by frame -kontrastinhallinta. Eron huomaa, kun vertaa LG OLED55B7V-televisiota Netflixin HDR-materiaalia, kuten The Defenders -sarjaa katsomalla. LG erottaa enemmän yksityiskohtia tummista kohdista ja luo enemmän varjoja kirkkaisiin kohtiin. Iron Fistin Mercedesin etuvalot toimivat hyvänä esimerkkinä: Philipsillä näkyy pelkkää valoa, kun LG:llä erottaa sekä lamput että peilit. Ero on vain Dolby Visionin ansiosta.

Kalibrointi

Philips-näytössä on ”eksperttiasetus” ISF päivä ja yö, mutta sen lisäksi kalibrointimahdollisuudet ovat niukahkot. Valkotasapainoa voi säätää 2 pisteen avulla eikä täyttä värikalibrointia ole (Color Managemenet System). Niinpä harmaan epätasapainoa on vaikea korjata ja saada näyttö kalibroitua 100-prosenttisen täydelliseksi. Asetuksia ei myöskään voi kopioida eri sisääntuloihin (tai Netflixiin). Philips 55POS9002 tarjoaa kyllä hyvän väridekooderin, joka toistaa värit oikein. Kalibroinnin jälkeen saimme Calman Colorcheckerillä keskimääräiseksi deltapoikkeamaksi 1, joka on erinomainen tulos.

Äänenlaatu

55POS9002-mallissa ei ole edeltäjänsä soundbaria, mutta soundi on silti pirteä. Kaiuttimet on suunnattu alaspäin ja takaa löytyy lisäbasso. Ääni on vahva ja puhdas, puhe selkeää ja perusta vakaa. Philips kestää volyymin nostoakin hyvin ennen kuin ääni alkaa kuulostaa paineistetulta. Kaikkiaan äänenlaatu on tyydyttävä, mutta aivan kuten muutkin televisiot, myös 55POS9002 ansaitsee erillisen soundbarin.

Johtopäätökset

Philipsin uusin OLED-televisio tarjoaa ainutlaatuisen katseluelämyksen. 55POS9002-mallin kontrasti on erinomainen ja värit loistavat. Ambilight-taustavalot valaisevat takaseinän, mikä tekee katselusta vieläkin mukaansatempaavamman ja silmille miellyttävän.