Kuten kaikki muutkin kuulokevalmistajat, on JBL:kin herännyt alati kasvavien vastamelumallien markkinoille. Testasimme jokin aika sitten keskihintaista JBL Club 950NC -mallia, ja nyt otamme testiin valmistajan vastamelun huippumallin: JBL Club Onen.

Premium-luokan vastamelukuulokkeissa liikkuu isot rahat, mikä näkyy uusien mallien virtana markkinoille. Testasimme alkuvuodesta tusinan parhaita, ja sen jälkeen valikoimat ovat vielä kasvaneet. Yksi tulokkaista on pitkään odotettu Sony WH-1000XM4.

Lue myös: 12 langatonta vastamelukuuloketta – vastamelun valtaistuinpeli

Rouhea ilme

Club One näyttää aivan samalta kuin Club 950NC: melko raskasrakenteisissa kuulokkeissa on ovaalit kupit ja tekonahkaiset pehmusteet kupeissa ja pannassa. Kaikki on mustaa JBL:n logoa myöten, joka erottuu kiiltävänä mattapinnasta.

Kuulokkeissa on metallisangat, ja se näyttääkin kestävän minkälaista menoa vain – kuten matkakuulokkeiden pitääkin. Elementit ovat suojassa metalliverkon takana, jota puolestaan peittää ohut nylonverkko. Kaikki tuntuu hyvin kestävältä ja luotettavalta, tyylikkyys vain ei ole samalla tasolla Sonyn tai Bosen kanssa. Puhumattakaan Bang & Olufsenin tai DALIn luksustunnelmasta.

Vanttera vaikutelma koskee myös istuvuutta. JBL Club One istuu vakaasti, mutta keveys ja mukavuus eivät ole Sonyn ja Bosen vastamelukuulokkeiden tasolla. Club One on huomattavasti painavampi ja istuu tiukemmin.

Johtoja joka lähtöön

Pakkauksessa tulee enemmän lisävarusteita kuin Club 950NC:n kanssa. Matkakotelon ja lyhyen kännykkäpiuhan lisäksi kuulokkeiden mukana toimitetaan vanhan ajan kierrejohto, joka herättää muistoja nuoruuteni kuulokkeista. Latausta varten on USB ja stereovahvistinta varten 6,3 plugiadapteri. Ja lentokoneadapterikin löytyy. Toisin sanoen, piuha pitäisi löytyä mihin tahansa tilanteeseen ja tarpeeseen.

Club 950NC -malli sai kritiikkiä korkearesoluutioisten äänikoodekkien, kuten aptX:n, LDACin ja AAC:n puutteesta. Sama vaiva Club Onella. Aikamoinen yllätys ottaen huomioon, että nyt puhutaan kuitenkin hinnaltaan luksusluokan tuotteesta. Äänenlaatu on silti erinomainen, mutta siitä kohta lisää.

Ohjaus Googlella (ja Alexalla)

Puheavustajana toimii Google Assistant. Amazon Alexallekin on tuki, mutta jos haluaa käyttää englannin sijaan suomea, on Google ainoa vaihtoehto. Fyysisesti kuulokkeita voi ohjata kuuden napin avulla. Ne on siroteltu molempien kuppien reunoille.

Johtoja on selvästi mietitty, eivätkä ne olekaan mukana vain varmuuden vuoksi. JBL Club One on parempi johdon kanssa kuin ilman. Kuulokkeita voi käyttää passiivisesti, eli sammuttamalla kaiken elektroniikan. Silloin taajuusalue kasvaa oktaavilla rekisterin kummassakin päässä. Myös käyttö aktiivisesti onnistuu, mutta johdon sijaan Bluetoothilla. Silloin saa käyttöönsä vastamelun ja DSP-säädöt, kuten DJ-ääniprofiilit.

Tähti-DJ:n pilaama ääni

Club-sarjan kuulokkeille on sovelluksessa tarjolla Stage+ -niminen ominaisuus. Se tarjoaa viisi erilaista valmista EQ-asetusta, joiden tarkoitus on edustaa viittä tähti-DJ:tä. Testin aikana epäilin vahvasti, josko Armin van Buuren, Sunnery James, Nicky Romero, Tigerlilly ja Ryan Marciano ovat ihan oikeasti säätäneet äänet mieleisekseen. Olin väärässä. Harman, johon JBL kuuluu, vahvisti testin jälkeen, että kyseiset DJ:t ovat itse valinneet asetukset. Pakko sanoa, että siinä tapauksessa DJ:t ovat onnistuneet vain pilaamaan kuulokkeiden soundin. Ainakin jos pitää tärkeänä sitä, että musiikki kuulostaisi mahdollisimman samalta kuin äänitettäessä.

Näitä kiinnostavampi onki Custom EQ -asetus, jossa taajuuskäyrää voi siirrellä sormella. Sekä taajuuskorjain että DJ-profiilit on tallennettu kuulokkeisiin itseensä, eli sovelluksen käyttäminen näihin ei ole välttämätöntä.

JBL kutsuu vastamelutekniikkaansa nimellä True Adaptive Noise Cancelling. Oleellista on kuitenkin se, että se toimii. Kuva: JBL

Loistava vastamelu

Luksuskuulokkeiden kovimmat kisat käydään tänä päivänä vastamelukentällä. Enää vastamelussa ei ole kyse lentokoneen taustahälyn vaimentamisesta (varsinkaan kuin realiteetti vuonna 2020 on se, ettei kukaan lennä), vaan arjen matkojen ja työpaikan metelin hiljentämisestä.

Melunvaimennuksessa auttaa aktiivinen vastamelu, joka nimensä mukaisesti kumoaa ulkoa tulevan äänisignaalin lähettämällä kuulokkeiden sisäpuolelle vastasignaalin. Käytännössä toimivan vastamelun saavuttaminen on todella vaikeaa, ja joka valmistaja tekee sen omalla tavallaan. JBL:llä tuo tapa on True Adaptive Noise Cancelling, kun taas aiempi JBL Club 950NC tyytyy pelkkään Adaptive Noise Cancelling -tekniikkaan.

Mitä JBL sitten reseptiinsä laittaakaan, on lopputulos erinomainen. Vastamelu on Sonyn luokkaa ja parempi kuin Bosella, DALIlla ja Beyerdynamicilla. Emme päässeet testaamaan Club Onea luonnollisessa ympäristössään eli lentokoneessa, mutta työmatkoilla, white noisen simuloiminen ja läheisen rakennustyömaan pauke tulivat tehokkaasti vaimennetuksi mukautuvalla vastamelulla.

Äänenlaatu

Club 950NC oli vielä melko tuoreena mielessäni, joten lähdin kuuntelemaan Club Onea pienellä varauksella. Olikin jännittävää huomata, että vaikka nämä kaksi kuulokemallia edustavat valmistajansa toiseksi kalleinta ja kalleinta mallia, ovat niiden erot niin suuret, että oikeastaan vain nimi ja ulkonäkö yhdistävät niitä.

JBL Club One nimittäin kuulostaa hyvältä! Eikä vain hyvältä, vaan itse asiassa se on äänenlaadultaan yksi parhaimpia kuulemiani vastamelukuulokkeita. Varsinkin, jos soittolista on pop- ja rock-painotteinen!

Kuulokkeiden parissa törmää jatkuvasti signature soundin käsitteeseen, eli valmistajan omaan soundiin, jota fanit osaavat jo odottaa. JBL:n oman soundin taajuuskäyrä osoittaa noin 6dB:n painotusta bassorekisterissä 20 ja 150 Hz:n välillä, sekä hieman vankempaa gainia 2 kHz:n ja 7 kHz:n välillä. Tämän ansiosta rock saa hyvää painetta perustakseen ylä-äänten säilyessä kirkkaina. Ei siis ehkä kaikkein neutraalein soundi, mutta ehdottomasti hauska! JBL:n puolustukseksi on sanottava, että myös muut kehittelevät omia signature soundejaan, eli kysymys ei niinkään ole väritetystä äänestä neutraalia vastaan, vaan siitä, mistä sävystä sattuu tykkäämään.

JBL Club One ääni on parhaita ja vivahteikkaimpia, mitä vastamelukuulokkeilla on tarjota. Kuva: JBL

Hauskuus taattu

JBL Club One on, kuten sanottua, viihdyttävän kuuloinen. Bassoa on helppo seurata ja tekee mieli naputtaa jalalla tahtia. Toisin kuin Club 950NC -mallissa, pysyy basso hyvin kontrollissa.

Edes basson vahvistaminen ei sotke musiikin erottelevuutta, vaan äänessä on hyvää vivahteikkuutta ja hohtoa. Kuin kitarat ja symbaalit olisi kiillotettu oikein viimeisen päälle.

Kun bassoa ja diskanttia korostetaan, jää keskirekisteri helposti jalkoihin. JBL on kuitenkin onnistunut pitämään senkin hyvin erottuvana, joten laulu on selkeää, vaikka ei tulekaan ihan eteen. Hamilton-musikaalin Right Hand Manin kuorosta on melko helppo erottaa toisistaan. Tosin huomio ei niinkään kiinnity siihen vaan rytmin seurailuun.

Vielä parempaa ääntä langallisesti

Johdon käyttäminen vastamelukuulokkeissa on usein hätäratkaisu, johon päädytään joko siksi, että akku on loppu tai siksi, että lentomatkoilla kuulokkeet pitää kytkeä koneen järjestelmään. Mutta JBL:llä johdon käyttäminen on järkiratkaisu, jota kannattaa suosia paremman äänenlaadun nimissä.

Johdon kanssa JBL Club Onea voi käyttää sekä passiivisina kuulokkeina että aktiivisina, jolloin vastamelu ja digitaalinen taajuuskorjain DSP:n kautta ovat käytössä.

Ensinnäkin haluan kiitellä JBL:ää siitä, että ääni on niin hyvin hallussa, ettei äänenlaatu riipu DSP:stä. Ero elektroniikan päällä tai pois pitämisen välillä on itse asiassa hyvin pieni, ja vastamelun poissaolo tekee suurimman eron ääneen.

Parempi diskantti passiivisena

Passiivisena Club One kuulostaa oikeastaan samalta kuin aktiivisenakin. Suurin ero on diskantissa, joka vapautuu ja saa enemmän erottelevuutta. Vaikea sanoa, johtuuko se suuremmasta taajuusalueesta (jopa 40 kHz). Vaikka ylpeilenkin harjaantuneella kuulollani, en kyllä erota mitään yli 18 kHz:n ylittävää. Luulen eron johtuvan pikemminkin aktiivielektroniikasta.

Elektroniikka päällä mutta yhä johdon kanssa basso saa pienen ekstratujauksen jopa neutraalilla asetuksella. Vaikka diskantti menettää ilmavuuttaan, puhumme aktiivikuulokkeiden parhaimmistosta.

JBL Club One ei ole halpa malli: samalla rahalla saa kaikilta valmistajilta parasta. Sony WH-1000XM4 on juuri sysännyt oman edeltäjänsä vallasta. Sony ja JBL ovat melko lähellä toisiaan, sillä myös Sony on rukannut ääntä omannäköisekseen, mutta JBL on silti viihdyttävämpi. Vivahteikkuudessa DALI IO-6 on myös hyvä vaihtoehto. Se tuntuu asiallisemmalta, mutta on kuitenkin uskollisempi levytyksille. Toisaalta se ei vastamelun laadussa yllä Sonyn ja JBL:n tasolle.

Club One on luokkansa parhaita vastamelukuulokkeita! Kuva: JBL

Johtopäätökset

JBL Club One sekoittaa pakkaa eliitin keskuudessa esittelemällä omat vastamelukuulokkeensa suurissa saleissa. Väitän rohkeasti, että nämä ovat luokkansa parhaat vastamelukuulokkeet, mutta katsantokanta riippuu siitä, pitääkö enemmän JBL:n rytmikkäästä soundista vai Sonyn erottuvasta tyylistä. Kannattaa kokeilla kumpaakin ennen ostopäätöstä! Varmaa on ainakin se, että JBL tarjoaa sekä huippulaatuista ääntä että huippulaatuista vastamelua. Ja jos Club Onen oma soundi ei miellytä, sen voi ainoa murjoa tunnistamattomaksi jollakin sovelluksen DJ-profiileista.