Tämän testin tuotteet

Vielä muutama vuosi sitten älykoti tarkoitti kalliita kokonaisratkaisuja – kilometreittäin uuden talon uumeniin upotettavia johtoja ja hienostunutta tekniikkaa, jonka asentaminen vaati erikoisasiantuntijaa.

Tekniikka on kuitenkin arkipäiväistynyt, mikä tarkoittaa sitä, että aivan tavallisetkin ihmiset voivat lisätä oman kotinsa älykkyyttä yksittäisten laitteiden avulla. Kokonaista älykotijärjestelmää ei siis ole välttämätöntä hankkia, vaan arkeaan voi helpottaa melko edullisesti yksinkertaisillakin hankinnoilla – jotka voi kaiken lisäksi asentaa ihan itse.

Lisääntynyt tarjonta on tuonut mukanaan muutamia uusia ongelmia. Aiemmin ammattilainen tarkisti, että järjestelmä toimi kuten kuuluukin. Tänä päivänä markkinoilla on lukemattomia valmistajia, joiden laitteiden yhteensopivuus on täysin riippuvainen siitä, kuinka halukkaita valmistajat ovat yhteistyöhön. Älykoti on älykäs oikeastaan vasta, kun kaikki sen älylaitteet toimivat saumattomasti yhteen. Ja siihen näyttäisi valitettavasti olevan vielä matkaa.

Mitä hyötyä?

Ymmärtääkseen älykodin merkityksen, esittelemme pari esimerkkiä siitä, mitä se voi tarjota. Jos haluat säästää energiaa ja sitä myöten rahaa, voit varustaa kotisi toisiinsa yhdistetyillä tunnistimilla. Ideana on, että kun kiinteät järjestelmät, kuten sähkö, vesi, lämmitys ja valaistus, kommunikoivat keskenään, voi myös niiden kulutusta säätää optimoidusti mahdollisimman energiatehokkaaksi.

Lämmityksen on nimittäin turha paahtaa täysillä, jos et ole kotona. Entä muistavatko kaikki perheenjäsenet sammuttaa valot aina lähtiessään? Oviin ja ikkunoihin asennettujen tunnistimien avulla lämmitystä voi säätää tarpeen mukaan. Kännykän GPS:ää seuraavat LED-valot puolestaan osaavat päätellä, milloin olet kotona ja sammuttaa itsensä, kun havaitsevat omistajan olevan poissa. Fiksua!

 

Millaisia älylaitteita on?

Älykkäässä kodissa on toki muutakin kuin valaistus ja lämmitys. Yleisesti ottaen laitteet voi jakaa neljään ryhmään. Ensimmäinen sisältää kodinohjausjärjestelmät, mukaan luettuna energiankulutuksen seurannan. Wifiin kytketyt termostaatit säätelevät lämpötilaa automaattisesti, ja verkkossa toimivat LED-valot osaavat syttyä ja sammua itsekseen. Molempia ohjataan pääsääntöisesti kännykkäsovellusten kautta, mutta tarjolla on entistäkin fiksumpiakin ratkaisuja. Yhdysvalloissa ääniohjaus on iso juttu, ja vaikka mekin käytämme jo Applen Siriä ja Homekitiä, olemme vielä huomattavasti amerikkalaisia jäljessä. Yksi syy on kieli, joka tekee markkinoistamme aivan liian pienet ollakseen valmistajien silmissä kiinnostavat.

Vartioitu koti

Toinen tuotekategoria, joka on vakaassa kasvussa, on kodin turva- ja valvontajärjestelmät. Hälytysten, kameroiden ja sähkölukkojen ansiosta tiedät koko ajan, mitä kotona tapahtuu, vaikka olisit itse matkoilla tai töissä. Voit päästää lähetin sisään tuomaan paketin tai pitää silmällä aikaisin koulusta päässeitä lapsiasi. Valvontakamerat tietävät, milloin olet kotona, ja osaavat lähettää viestin havaitessaan liikettä tai jopa rekisteröidessään kasvot, joita ne eivät tunnista. Aika scifiä.

Parempaa viihdettä

Käytännössä kaikki nykypäivän viihdelaitteet saa yhdistettyä langattomasti verkkoon, josta pääsee ohjaamaan televisiota, kaiuttimia, suoratoistosoittimia ja radioita. Smart TV on tuttu jo vuosien takaa, mutta vasta nyt niiden hyödyt pääsevät todella esille. Kun ovikellosi soi, voi näytölle ilmestyä kuva ovikamerasta. Jos ulkona on joku tuttusi, voit avata hänelle oven kaukosäätimellä.

Älykkyys kasvaa keittiössäkin

Viimeinen ryhmä käsittää kodinkoneet ja muut usein keittiöstä löytyvät laitteet. Hauskana tulevaisuudenvisiona on jo pitkään puhuttu siitä, miten jääkaappi seuraa parasta ennen -päivämääriä ja muistuttaa ostamaan lisää maitoa – ellei jopa tee sitä itse. Enää älyjääkaapit eivät ole futuristisia haaveita vaan todellisuutta. Meillä Pohjolassa nämä laitteet ovat kuitenkin vielä vähemmistössä ja selvästi tavallisia laitteita kalliimpia.

Kommunikaatiokatkos hidastaa

Valitettavasti älykotien esteenä on yhä ongelma, jonka mainitsimme jo aiemmin. Vaikka kaikki laitteet käyttävät samaa nerkkoa, ne eivät välttämättä toimi keskenään. Toistaiseksi käytössä ei ole langatonta standardia, ja valmistajat ovat kehittäneet kukin omia sovelluksiaan laitteidensa hallitsemiseen. Jos siis kodissa olisi paljon eri valmistajien älylaitteita, olisi niiden käyttö melko sekavaa. Onneksi monet valmistajat ovat alkaneet avata omia järjestelmiään ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Apple Homekit, Amazon Alexa ja Google Home ovat esimerkkejä laiteriippumattomuudesta. Muutkin valmistajat ovat ymmärtäneet, että sulkeutuneisuuden aika on ohi, kuten tanskalainen Bang & Olufsen, jonka omaan BeoLink-sovellukseen voi liittää erilaisia kotinsa laitteita yhdeksi helposti ohjailtavaksi paketiksi. Tällainen kehitys on oikein toivottavaa, ja on mukava nähdä, että ongelma on tunnistettu myös valmistajien keskuudessa.

Apua, robotit ottavat vallan?

Älykodin idea on, että kaikki kodin laitteet kommunikoivat keskenään. Kello keskustelee uunin kanssa ja makuuhuoneen kelloradio keittiön kahvikeittimen kanssa. Jos käyttää Alexan tai Google Homen kaltaista kaiutinta, voi puhua kaikille laitteilleen – siis ihan oikeasti puhua. Tekniikkapelkoisia ajatus voi ahdistaa. Pitäisi vain päästää irti ja antaa tekniikan ottaa valta, mutta kauhuskenaariona on tietysti 2001: Avaruusseikkailu -elokuvasta tuttu HAL 9000 -tietokone. Kuinka vahingoittuvaisia meistä tulee, jos koko koti on netissä?

Voiko se olla turvallista?

Kuten muidenkin verkkoon kiinnitettyjen laitteiden kanssa, piilee älykotilaitteissakin tietoturvariski. Hakkeri voi haluta murtautua sähköovijärjestelmään, valvontakameroihin tai hälyttimiin. Jopa valaistus voi olla kiinnostava hakkerointikohde, sillä sitä kautta voi päästä käsiksi muihin järjestelmiin. Teknisesti on tietysti täysin mahdollista hakkeroida vaikka pesukone, jos se on kytketty nettiin. Niinpä on erityisen tärkeää huolehtia verkon salasanoista, muistaa päivittää ohjelmistonsa säännöllisesti ja pitää tietoturva ajan tasalla. Jos on taipuvainen tietoturvapanikointiin, voi tarkistaa, löytyykö oma laite hakkeroitujen laitteiden mustalta listalta. Osoitteesta http://iotscanner.bullguard.com löytyy niin kutsuttu Shodan-lista, jossa on luetteloituna maailman kaikki verkkoon liitetyt laitteet.