mainos
(Foto: Produsenten)
mainos

Voipi olla, että jollakin on tällä hetkellä Tokiossa kuumat paikat. Miten on mahdollista menettää markkinaosuuttaan televisiovalmistajalle? Eihän sellainen ole uskottavaa. Valmistajalla on vieläpä ollut vaikeuksia saada jalkaa oven väliin markkinoilla, jota on pitkään hallinnut kaksi nimeä.

Sony onnistui kuitenkin tyrkkäämään koko oven kumoon saatuaan sen ensin raolleen. Nyt Sony on joillakin markkina-alueilla kakkosena ja yhdellä jopa ykkönen. Eikä se ole sattumaa.

Sony liittyi mukaan kamerakekkereihin melko myöhään, ja pitkään heillä oli vaikeuksia vastata kilpailijoidensa laatuun. Nykyään Sonyn kamerat ovat kuitenkin jo vähintään yhtä hyviä – paitsi ammattilaiskameroissa.

Pientä mutta tuottoisaa ammattikuvaajien siivua hallitsevat Canon ja Nikon, ja se on tähän asti ollut ainoa segmentti, jonne Sonylla ei ole ollut sijaa. Mutta nyt Sony on esitellyt a9-mallin, jolla se pyrkii horjuttamaan kahden suuren valta-asemaa. Se on paljolti samanlainen kuin Sonyn peilillinen järjestelmäkamera a99II, joka on ollut tähän asti heidän nopein järkkärinsä 12 kuvaa/s-vauhdillaan.

Sony a9 ei ole vain hyvin tehty, säänkestävä ja räätälöity ammattilaiskamera valokuvaajille, jotka tarvitsevat kestävän kameran vuosiksi eteenpäin. Se on myös nopeampi kuin kilpailijoiden Nikonin ja Canonin vastaavat: Canon EOS 1Dx II ja Nikon D5 ovat tähän mennessä testaamistamme ammattitason kameroista nopeimmat fps-luvullaan (frames per second) 16 ja 14.

Mainitsemani kamerat kuuluvat kaikki top 3 –listallemme testaamistamme kameroista. Sony a9 on kahta mainittua nopeampi 20 fps-nopeudellaan (12 raakatiedostoina) ja muutamassa muussakin asiassa parempi.

Mutta edetäänpä järjestyksessä.

mainos

Vauhtia kuin Formula 1 -autossa

Kamera on varustettu Sonyn edistyksellisimmällä tekniikalla ja hinta tekee siitä saavuttamattoman monelle kuvaajalle – ominaisuudetkaan eivät ole ihan joka kuvaajaa varten. Toki kuvausnopeus 20 fps hyödyttää sekä luonto- että urheilukuvaajia. Mutta ei pelkästään heitä.

mainos

Hääkuvaajia ilahduttaa salamannopea ja äänetön sarjakuvaus, joka on elektronisen sulkimen (1/32 000 sekuntia) ansiota. Sony on saanut autofokuksen pysymään sulkimen perässä.

Blackout-aikaa eli mustaa näyttöä kuvien välissä ei ole lainkaan sarjoja kuvatessa. Kuvaaja voi asettaa autofokuksen seuraamaan liikkuvaa kohdetta. Kamerassa on CMOS-kenno, ja kuvaprosessori ja välimuisti sijaitsevat kuvasirussa itsessään tiedonsiirtonopeuden maksimoimiseksi.

Kamera ehtii ottaa yli 240 kuvaa raakatiedostoina ennen kuin välimuistin täytyy pitää parin sekunnin tauko. Canon EOS 1Dx II ja Nikon D5 eivät pysty samaan.

Muistikorttipaikkoja on kaksi, ja voi valita, pitääkö toista backup-korttina vai haluaako tallentaa kuvat kahdessa tiedostomuodossa, niin että jpeg-kuvat tallentuvat toiselle kortille ja raakaversiot toiselle. Kumma kyllä, kamera hallitsee vain yhden UHS-II-kortin kerrallaan, vaikka UHS-II on nopein ja soveltuvin korttityyppi tällaisille kameroille, joiden kuvanottonopeus on niin huikea.

mainos

Viisiakselisen kuvanvakaimen ansiosta käsivaralla saa tarkkoja kuvia pidemmilläkin valotusajoilla. Lisäksi Sonyn monissa objektiiveissa on optinen kuvanvakaus, joten a9:llä kuvatessa tärähdyksistä ei tarvitse huolehtia.

Kamera on kompakti, kevyt ja ergonomialtaan Sonyn muita alpha-sarjan kameroita parempi.

 

Kevyt ja kompakti

Kamera ei ole järin suuri tavallisiin peilillisiin järjestelmäkameroihin verrattuna.

Canon EOS 1Dx II:n ja Nikon D5:n vieressä a9 näyttää lilliputilta. Pieni koko ei kuitenkaan hankaloita käyttöä. Sony on selvästi kuunnellut kuvaajia a9:ää suunnitellessaan, eikä vain insinöörejään. Päältä löytyy suurempi valikkopyörä ja parempi kädensija kuin vaikkapa Sony a7r II -mallista.

Erityisen hyvä idea on etsimen vieressä olevat kaksi pyörää, joista toisesta valitaan kuvausnopeus ja toisesta tarkennusasetukset. Valikkopyörässä on lukitusnappi, jota pitää painaa samalla, kun haluaa vaihtaa asetusta. Lukitusnapissa olisi voinut olla päällä/pois-ominaisuus, kuten Olympuksella. Se toimii mielestämme paremmin.

Suurin osa edistysaskelista on parannuksia a7-sarjaan. Ohjaustikku tekee tarkennuspisteiden siirtämisestä suurella ja korkearesoluutioisella etsimen näytöllä helppoa. Kyseessä saattaa hyvinkin olla tämän hetken paras elektroninen etsin: 3,7 miljoonaa pikseliä, ei blackoutia kuvasarjojen välissä eikä lähes lainkaan viivettä. Ei tule optista etsintä enää ikävä.

Kameraan saa erillisen akkukahvan, johon saa kaksi lisäpatteria, jotka kaiken lisäksi ovat suurempia kuin a7-sarjassa. Sony ilmoittaa akun kestävän 650 kuvaa, mikä on huomattava parannus entiseen 400 kuvaan. Testipäivä sisälsi sarjakuvaamista ja jonkin verran 4K-videota, ja päivän päätteeksi akkua oli silti jäljellä melkein puolet.

Kameran napit ovat edelleen pienet, mutta kaikkia ei käytetä jatkuvasti. Kääntyvä kosketusnäyttö helpottaa käyttöä, ja sekä valikot että napit voi kustomoida omien tarpeiden mukaan.

Kääntyvä näyttö, ohjaustikku ja etsin ansaitsevat kiitosta.

 

Nopeammin!

Sony reagoi nopeasti kuvaajan toiveisiin. Asetusten etsiminen ja valitseminen käy ilman viivettä. Kaikki tapahtuu salamannopeasti, mikä vain vahvistaa tunnetta huippukamerasta. Ainoa poikkeus on valokuvaamisesta videoon siirtyessä: silloin kameralla kestää pari sekuntia ennen kuin videokuvauksen voi aloittaa.

Säältä suojattujen läppien alla on liitännät kuulokkeille ja mikrofonille, virtajohdolle, salamalle, ethernetille ja mini-HDMI:lle ja ”vain” USB 2.0-tikulle. Tämän luokan kameralta odottaisi USB 3 -tukea, sillä se siirtää tiedostoja paljon nopeammin kuin vanha 2.0.

Kamera suorittaa 4K-videokäsittelyä 24- ja 30 fps-nopeudella koko kuva-alalta. Videotiedostojen laatu on siten korkea, eikä ”rolling shutter” –efektiä pääse juuri syntymään.

Kumma kyllä en löytänyt videoprofiileja, kuten S-log 2, mutta on mahdollista että sellaiset löytyvät firmware-päivityksen myötä.

Tarkennuspisteitä on 693 93 prosentin kuva-alalla, joten peitosta ei voi valittaa. Kamera laskee nopeammin kuin a7r II, mikä näkyy käytännössä. Tarkennusalueen voi valita itse ja siirtää fokuksen paikkaa takapuolen ohjauspyörällä, tai antaa kameran seurata kohdetta.

Tennisottelussa otetut kuvat todistavat, että a9:llä ei ole vaikeuksia pysyä nopeasti liikkuvan kohteen perässä. Jopa pienet tennispallot erottuivat tarkasti, kun valitsin jatkuvan tarkennuksen ja ryhmitin tarkennuspisteet kuva-alan keskelle asetin ”Lock on AF” -toiminnon päälle valikosta.

Tarkennusherkkyyden voi valita itse, mikä voi parantaa sarjakuvauksella otettujen kuvien tarkkuutta.

Erillinen akkukahva tekee Sony a9:stä kovasti Canonin ja Nikonin ammattilaiskameroiden näköisen.

 

Erinomaista kuvanlaatua

Autofokus on merkittävästi parempi kuin a7-sarjan ja vastaa Canonin ja Nikonin parhaimpien mallien laatua, mutta kuvanlaadussa on enemmän vaihtelua. Tätä ei pidä tulkita niin, että kuvanlaadussa olisi mitään vikaa, vaan päinvastoin: joillakin alueilla a9 on parempi kuin a7r II, 1Dx II ja D5.

Kääntyvä näyttö, ohjaustikku ja etsin ansaitsevat kiitosta. Kohinan suhteen a9 ei jää kauas ISO-luvuilla mitaten parhaiten suoriutuvasta kamerasta, Sony a7s:stä. Valtavia eroja ei Canonin ja Nikoniin löydy, mutta ISO 51 200:ssa on Sony täydellä herkkyydellä parempi vaimentamaan kohinaa. Erityisesti tummilla alueilla, joilla oikeastaan vain a7s ja 1Dx II pääsevät lähellekään samaa tasoa.

Resoluutio ja yksityiskohtien terävyys ovat kuin EOS- ja D5-kameroissa, mutta ei niin hyvä kuin a7r II:ssa, Nikon D810:ssä tai Canon EOS 5Dsr:ssä, joissa kaikissa samalle kuva-alalle on enemmän pikseleitä jaettavana mutta jotka ovat hitaampia toiminnaltaan ja kuvausnopeudeltaan.

Sony a9 jää hieman jälkeen vielä värintoistossa, etenkin D5:een verrattuna. Värikartta ja muotokuvat osoittavat, että Sony ei ole vienyt värien käsittelyään ihan maaliin asti. Nikonilla värit ovat luonnollisemmat, mutta a9 on kuitenkin parannus a7r II –kameraan verrattuna.

Kuvadynamiikan suhteen eroa on noin puolen valotusportaan verran, kun verrataan a9:ää ja alan parhaita eli a7r II:a ja tiukkana kakkosena tulevaa EOS 1Dx II:a.

Käytännössä erot eivät ole suuria. Kalibroidulla on näytöllä on alkaa tuijottaa sokeasti marginaalisia eroja arvoissa. Jos Sony onnistuu laittamaan värintoistonsa kuntoon, voimme todella puhua ammattilaisluokan huippukamerasta.

Näkemyksemme

A9 on Sonyn paras kamera. Piste. Se on päivänselvästi myös ammattilaiskameroiden top 3:ssa, ja niistä kolmesta nopein. Se on kilpailijoitaan pienempi, kevyempi ja edullisempi – jopa yhdessä lisäakun ja akkukahvan kanssa – ja sen ergonomia on parempi kuin Sonyn muissa järkkäreissä. Studiokuvaajilla tarpeet kohdistuvat ehkä enemmän korkeaan resoluutioon kuin kuvausnopeuteen, ja studioon voi olla parempiakin valintoja. Liikkuvia kohteita kuvaaville Sony a9 kuuluu ehdottomasti parhaimmistoon, ellei ole paras.

Sony a9

Tyyppi: Järjestelmäkamera 24 Mp:n täyskennolla

Objektiivi: Sony FE -mallit

Näyttö: 7,6 cm:n LCD 1,44 Mp:llä

Etsin: 3,7 Mp:n OLED

Ominaisuudet: 4K-video, wifi/Bluetooth, 20 kuvaa/s, 12 fps pakkaamattomilla raakatiedostoilla, 5-akselinen kuvanvakain, kääntyvä kosketusnäyttö, mikrofoni/kuulokeliitäntä, ISO 204 800, 650 kuvan akunkesto, säänkestävä

Hinta: 5 300 €

Verkkosivusto: sony.fi

Pris: 5300 kr
Plus Hämmästyttävä kuvausnopeus ja fokuksen tarkkuus, uskomattoman tasainen kuvanlaatu ja paranneltu ergonomia. Suvereeni kamera toimintakuvaukseen.
Miinus Yksityiskohtien resoluutio ja värintoisto voisi olla parempi. Kamerassa on vain yhdet USB 2- ja UHS II -paikat. Napit ovat aika pienet, ja osa vastaa käskyihin huonosti.
    Lisää
    Keskustelu

    1
    Leave a Reply

    avatar
    1 Comment threads
    0 Thread replies
    0 Followers
     
    Most reacted comment
    Hottest comment thread
    1 Comment authors
    oprolevorter Recent comment authors
      Subscribe  
    newest oldest most voted
    Notify of
    oprolevorter
    Guest

    I view something truly special in this internet site.

    mainos

    Lue myös

    Beats yllättää

    Kukapa olisi uskonut, että bassoräyhänä tunnettu Beats onnistuisi luomaan näin neutraalin soundin?

    Pelaajan korville

    Kokosimme testiin kymmenen kohtuuhintaista pelikuuloketta.

    Jalustakaiuttimista jaloin

    Nyt on vau! Dynaudion Confidence on harvinaisen onnistunut kaiutin, joka soi upeasti.

    OLED, jolla on piileviä kykyjä…

    Sonyn uusi OLED-televisio loistaa upealla kuvanlaadullaan, mutta sen paras puoli piilee äänessä.

    Highendia huokealla

    LG:n edullisin OLED-televisio tarjoaa ilmiömäistä kuvanlaatua todella hyvään hintaan. Kilpailijat, vaviskaa!

    Tuplaherkut

    Jos yksi laatunäyttö on hyvä, niin kahden on oltava vielä parempi? ZenBook Pro Duo on tuore innovaatio tuplanäytöllä.

    Pelikannettavien kaksintaistelu: Clash of the Titans

    Titan ja Triton taistelevat kovimman luksuspeliläppärin tittelistä.

    Hyvää langatonta ääntä kohtuuhintaan

    Tämän hetken parhaat langattomat nappikuulokkeet budjetti- ja luksusluokan välistä, olkaa hyvät!

    Jättikuvaa minihintaan

    Isosta televisiosta ei tarvitse maksaa maltaita: testimme todistaa, että jo tonnilla saa kelpo tv:n!

    Bang & Olufsenin ylellisistä vastamelukuulokkeista on saatu jo kolmas sukupolvi. Uudistukset jäävät pieniksi, melkeinpä huomaamattomiksi.

    Bang & Olufsenin ylellisistä vastamelukuulokkeista on saatu jo kolmas sukupolvi. Uudistukset jäävät pieniksi, melkeinpä huomaamattomiksi.