Jos hakusessa on erittäin hyvä järjestelmäkamera, joka olisi samalla pieni ja helppokäyttöinen, saa Sony a6300:a parempaa hakea. Erinomainen kuvanlaatu ja superterävä 4K-video olivat perusteena, kun nimesimme mallin Vuoden hybridikameraksi 2016.

Kunnia oli ansaittu, vaikka kamerasta puuttuivatkin kuvanvakain ja kosketusnäyttö. Nyt, lähes vuotta myöhemmin on lanseerattu Sony a6500. Se on Vuoden hybridistä tehty lisäominaisuuksilla varustettu ja kalliimpi versio.

Sony a6500 onkin saanut viisiakselisen kuvanvakaimen, jonka viisi valotustasoa tekevät terävien kuvien ja videon kuvaamisesta entistäkin helpompaa. Ja vihdoin kamerassa on myös kosketusnäyttö. Sen puuttumisesta moitimme edellismalli 6300:a, joka muuten on mahtava yleiskamera, jonka kuvan- ja videonlaatu on huipputasoa ja rakenne kompakti ja tukeva.

A6500:ssa on sama hyväksi havaittu 24 Mp:n kenno, mutta Sonyn mukaan uusi Bionz X -kuvaprosessori hioo kuvanlaadun huippuunsa. Se selviää pian.

Ergonomian kannalta muutoksia ei ole juuri tehty paitsi edellä mainitun kosketusnäytön suhteen. Sony on siirtänyt kaksi ohjelmoitavaa mappia kameran päälle ja siistinyt hiukan valikoitaan. Kädensija on entistä parempi, mutta videon start/stop-nappi on yhä hankalasti kameran kulmassa.

Kamera on suojattu vedeltä ja suljin on testattu kestämään 200 000 kuvaa. Wifi ja Bluetooth löytyvät muiden laitteiden yhdistämiseen, joten kännykkää voi käyttää kaukosäätimenä kameralle ja kuvien siirto tietokoneelle onnistuu helposti. Sonyn PlayMemories on sisäänrakennettuna, joten kameraan saa ladattua kuvasovelluksia vaikkapa efektien ja filttereiden lisäämiseksi.

 

Kuvanopeus ja autofokus

Elektroninen etsin on sama kuin a6300, ja siinä on 2,36 Mp:n resoluutio ja 100 fps:n kuvanopeus. Blackout-aika (kesto, jonka ajan musta ruutu näkyy) sarjakuvauksen kuvien välillä on todella lyhyt, mutta todelliseen loistoonsa se pääsee maksiminopeudellaan 11 kuvaa/s. Jos kohde tarvitsee nähdä kuvien välillä, voi nopeudeksi valita 8 kuvaa/s.

Sony on myös panostanut suurempaan muistiin, joka pystyy tallentamaan jopa 100 raakatiedostoa tai 300 JPEG-kuvaa nopealla 11 kuvaa/s -tahdilla. Näin ei tarvitse odotella, kun kamera tallentaa kuvia pitkän kuvasarjan jälkeen.

Sony a6300:n autofokus 425 vaihetarkennuspisteellä 3/4 kuva-alasta on salamannopea ja häikäisevän hyvä. Sama tekniikka löytyy myös uudesta a6500-mallista, mikä tekee siitä nopeimpia ja tarkimpia kameroita liikkuvien kohteiden kuvaamiseen.

Edistyksellinen 4K-video

Sonyn 4K-videota täydentävät mikrofonisisääntulo, aikakoodi ja videoprofiilit S-Log2- ja S-Log3-gammakäyrillä. Ominaisuus on käytännöllinen kuvaajille, jotka joutuvat yhdistämään useilla eri kameroilla tallennettua materiaalia, mutta ei hyödytä juurikaan useimpia harrastelijakuvaajia.

4K-video voidaan tallentaa XAVC S -formaatissa 100 Mbit/s -videostriimauksiella ja 30 tai 24 fps:n nopeudella. Slowmotion-videota saa kuvattua 1080p HD -laadulla 120 kuvaa/s.

 

Vihdoinkin kosketusnäyttö

Olemme jo odotelleetkin, koska Sony saa kameroihinsa kosketusnäyttö. Useimmilla kilpailijoilla on sellaiset olleet jo hyvän aikaa, ja niiden hyöty on kiistaton. Kuvia voi selailla kuin kännykästä, mutta lisäksi pääsee valitsemaan fokusointipisteen sormella – ja joissakin malleissa jopa kuvan ottaminen tapahtuu ruutua napauttamalla kuten kännyköissä.

Valitettavasti kosketusnäytön kehittely on jäänyt vähän puolitiehen: fokuspisteen siirtäminen sormella on tuskallisen hidasta, joten jonkin ajan kuluttua vain luovuin yrityksestä.

Olemme myös toivoneet lisäasetuspyörää jo pitkään. Sitä emme vieläkään saaneet. Etuosan pyörää on muokattu käyttäjäystävällisemmäksi, joten aukon ja suljinajan säätäminen on nyt kätevämpää.

 

Virheetön kuvanlaatu

Kamera tallentaa kuvat 14-bittisinä pakkaamattomina raakatiedostoina, mikä parantaa hiukan kuvien dynamiikkaa ja värien syvyyttä (kuvasarjoissa ja elektronisen sulkimen kanssa kuvat tallentuvat 12-bittisinä).

Ei ole helppo havaita, miten kuvien käsittely on parantunut a6500-kamerassa – ei siksi että se olisi niin huono, vaan juuri siksi, että parannettavaa ei edellisestä tunnu olevan Yksityiskohdat erottuvat terävämpinä ja parempina kuin useimmissa muissa samantyylisissä kameroissa.

Esimerkiksi kohinaa ei juuri ole aina ISO 6400:aan asti. Kohina ei huononna kuvanlaatua, värientoistoa eikä resoluutiota ennen kuin ylitetään ISO 12 800. Sen yli mentäessä kohina ja rakeisuus lisääntyvät tasaisesti, eikä ISO 25 600: yli kannata mennä kuin hätätapauksessa.

Sonyn kamera on hyvässä seurassa – ei vain oman a6300-mallinsa kanssa, vaan myös Nikon D500:n ja Fujifilm X-T2:n. Ne ovat kuvanlaadultaan tämän luokan parhaat kamerat.

4K-video on laadultaan veitsenterävä kuten a6300-mallissa ja Panasonicin vertailutelevisiossamme, jolla muidenkin testikameroiden videot on arvioitu.

Kamera myydään joko runkona tai yhdessä Sonyn zoom-objektiivin Zeiss 16–70 mm/f4:n kanssa. Tähän ei saa Sonyn kompaktia ja hyvää budjettizoomia 16–50 mm/f3,5–5,6. Setti 16–70 mm:n objektiivilla on hirvittävän kallis, mutta pelkkä runkokin kustantaa enemmän kuin a6300 varustettuna 16–50 mm:n zoom-objektiivilla.

Samaa hintaluokkaa tai jopa vähän alle edustavat Olympus OM-D E-M1 II 12–40 mm/f2,8 -objektiivilla ja Fujifilm X-T2 18–55 mm/f2,8-4 -objektiivilla. Ne ovat Sonyä hieman suurempia ja painavampia mutta hinta-laatusuhteeltaan kannattavampia kuin a6500.

Johtopäätökset

Ei ole epäilystäkään etteikö Sony a6500 olisi ilmiömäisen hyvä kamera. Kuvanvakain pois lukien emme ole ihan varmoja, riittävätkö uudet parannukset perustelemaan hintaeron a6300-malliin. Vihdoin saatu kosketusnäyttö on pieni pettymys. Jos a6500:n sijaan valitsee a6300-mallin erinomaisella 16–70 mm/f4 -objektiivilla, säästää satasia. Sony a6300 on edelleen nimittäin valikoimissa ja näistä kahdesta fiksumpi ostos.