Sonosin soundbarista ehdittiin huhuta jo pitkään. Kysyin jo vuosia sitten Sonosin Fiede Schiellmölleriltä, eivätkö he lähtisi tekemään monikanavaista ratkaisua, minkä hän silloin kielsi. Ilmeisesti samoihin aikoihin alkoi kuitenkin Playbarin idean hahmottelu, samoin kuin myöhemmin julkaistun subwooferin.

Jos Sonos ei ole yrityksenä kovin tutu, kerrottakoon, että he myyvät langattomia soittimia, jotka soittavat oman verkkonsa kautta lähestulkoon mistä vain suoratoistettavaa materiaalia (radiosta, tietokoneelta, NAS:sta, nettipalveluista, kännykästä…), kunhan materiaali vain on tavallisessa formaatissa. Kysyin mahdollisuudesta, että Sonosilla voisi soittaa myös korkearesoluutioista musiikkia, mutta tätä ei luvattu. Siihen vaadittu kaistan leveys kuulemma vaarantaisi järjestelmän joustavuuden.

Uusi Playbar yhdistetään televisioon. Järjestelmäsi ensimmäinen Sonos-laite pitäisi yhdistää kaapelilla reitittimeen. Tarkoitukseen sopii pieni Sonos Bridge parinkympin passiivinen laatikko, joka ratkaisee tilanteen, jos reitittimen viereen ei mahdu Sonosin soitinta.

 

Ääntä kolmella tapaa

Playbar on kaikessa yksinkertaisessaan soundbar, tai tasokaiutin, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi television. Se toimii toki myös musiikkisoittimena.

Laite itsessään sisältää yhdeksän kaiutinelementtiä, jotka on ryhmitelty kolmeen ryhmään koostuen kahdesta basso/keskirekisterielementistä sekä yhdestä diskantista. Kaiuttimet saavat virtaa D-luokan vahvistimelta, joka on DSP:n ohjaama. Kaiuttimet on asennettu 45 asteen kulmaan, mikä mahdollistaa kolme sijoitusvaihtoehtoa: tasolle television eteen, seinälle tv:n ylle tai seinälle tv:n alapuolelle. Laite tunnistaa asentonsa ja säätää äänentoiston sen mukaan. Soittimesta löytyy yhdeksän EQ DSP –asetusta jokaiselle asennolle, joten yhteensä vaihtoehtoja on 27. Toimii!

 

Plug-and-play

Kuten Sonosilla yleensäkin, toimii laite helposti plug-and-play-tyyliin. Niinpä asentaminen on helppoa: tarvitsee vain vastata ohjaimensa (joka voi olla kännykkä, tietokone, tabletti tai Sonosin oma ulkoinen ohjain) esittämiin kysymyksiin ja laite on käyttövalmis alta aikayksikön. Televisioon soundbar yhdistyy optisella johdolla. HDMI-sisääntuloa ei ole. Laite suoriutuu tavallisista audioformaateista, mukaan lukien Dolby Digital.

Television kaukosäädintä voi käyttää myös Playbarin ohjaukseen, kun se on kytkeytyy tv:seen. Testissä Playbar reagoi välillä väärin kaukosäätimeen ja välillä hitaasti. Kokonaisuutena se kuitenkin toimii yli odotusten.

 

Musiikki ja puhe

Äänen puolesta voimme jakaa kuunteluun useampaan osaan. On musiikki, television ääni, elokuvat ja muut monikanavaiset lähteet. Playbaria voi nimittäin laajentaa, ja aika paljonkin.

Musiikki kuulostaa samankaltaiselta kuin Sonos Play:5 -soittimellakin. Soundi on hyvä, ja plug-and-playn, vahvistimet, kaiuttimet, ja helppokäyttöiset striimausmahdollisuudet huomioiden rahoilleen saa paljon vastinetta. Yleisesti ottaen soundi voi tuntua hieman lattealta, mutta hinta-laatusuhteeltaan äänenlaatu on erittäin hyvä.

Jos mukaan yhdistää Sonos Sub -subwooferin, saa soundiin sitä mehua, jota jäimme äsken kaipaamaan. Sonos Sub osoittautui varsin vakuuttavaksi subwooferiksi.

Televisioäänen kanssa Playbar on silkkaa neroutta, Litteät tv:t eivät tunnetusti kuulosta yksinään miltään, joten ulkoinen soitin on välttämätön hankinta. Playbar tekee televisiolle oikeutta, ja jopa verrattuna kalliimpaan audiojärjestelmään on soundi erittäin nautinnollinen. Puhe erottuu selkeästi, mikä television äänessä on kaiken a ja o. Musiikkiohjelman seuraaminenkin oli ilo korville Palybarin kanssa.

Playbar todistaa myös sen, että monilla televisioyhtiöllä on ongelmia kunnollisen äänen tuottamisessa. Eurosportia katsellessani kuului kummallista kaikuefektiä, josta oli vaikea sanoa, johtuiko se Playbarista vai tuotannosta. Välillä kuulosti siltä kuin kommentaattorit olisivat olleet lasipurkissa.

Sovellus tarjoaa kaikki tarvittavat säätömahdollisuudet, kuten puheen ja kuvan synkkaamisen kohdalleen.

Elokuvat ja monikanavaisuus

Elokuvien katselu (tai siis kuuntelu) Playbarin kanssa on todella miellyttävää muihin saman hintaluokan soundbareihin verrattuna. Tässäkin tapauksessa Sonos Sub ansaitsee paikkansa. Se tekee soundista paljon syvemmän, keskittyipä elokuva sitten musiikkiin, puheeseen tai actioniin. Leffat toimivat hyvin pelkällä Playbarillakin, mutta omasta mielestäni ne heräävät todella henkiin vasta subwooferin kanssa.

Playbar-järjestelmällä on vielä yksi ässä hihassaan. Perusasetuksella se simuloi monikanavaista ääntä, mutta sen voi myös yhdistää Play:3- tai Play:5-kaiuttimeen, joita voi käyttää takakaiuttimina.

Sitä saattaisi toivoa, että Playbariin voisi yhdistää Sonos ZP100- tai ZP80-soittimen (vahvistimella tai ilman), onhan moni Sonos-asiakas päivittänyt pikkuiset laitteensa vuosien varrella, allekirjoittanut mukaan lukien. Kysyin asiasta ja sain vaikutelman, että ohjelmistopäivityksellä ongelma saattaisi ratkaista.

On todella helppoa yhdistää soundbariin pari Play:3-kaiutinta, jolloin yhtäkkiä kotona onkin erittäin vakuuttava surround-järjestelmä. Helppo asentaa, helppo käyttää ja kaikki laitteet yhteenlaskettunakin varsin kohtuullisen hintainen järjestelmä. Ei huono!

Johtopäätökset

Sonos Playbar päästää modernin television oikeuksiinsa ja saa äänenlaadun vastaamaan kuvanlaatua. Järjestelmä on joustava ja helppokäyttöinen. Sen heikkous on musiikin soittamisessa, mutta hinnan ja käytettävyyden huomioiden se toimii musiikinkin kuunteluun oikein kivasti.

Jos soundbariin yhdistää vielä saman merkin subwooferin, saa sekä musiikkiin että elokuviin kaivattua eloa. Lisäksi kokonaisuuden voi vielä täydentää Sonos Play:3 -kaiuttimilla, jolloin luomus on täysiverinen surround-järjestelmä. Sonos Playbar on fiksu, yksinkertainen, joustava ja edistyksellinen tulevaisuuden ratkaisu.

Erilainen yritys

Playbarin lanseerauksen yhteydessä pääsin vierailemaan Sonosilla Kalifornian Santa Barbarassa. Kävi ilmi, että yritys on jotakin muuta kuin olin kuvitellut – yllätyksellinen, jännittävä ja innovatiivinen.

Yritys perustettiin 2005, kun tuotekehittelyä ja ideointia oli takana jo kolme vuotta. Yksi perustajista, Tom Collin, kertoo, että suoratoisto tuntui tulevaisuuden ratkaisulta, ja sitä haluttiin lähteä tukemaan ”user experience” edellä. Designiin panostettiin: tavoitteena oli tehdä tunnistettavaa muotoilua, jossa toiminnot ovat intuitiivisia. Niinpä muotoilija oli ensimmäisiä firman palkkaamia henkilöitä, ja hän työskentelee Sonosilla vieläkin.

Nykyään työntekijöitä on jo 600 (!) jakautuneena neljän konttorin kesken: kaksi sijaitsee Yhdysvalloissa, yksi Euroopassa ja yksi Kiinassa. Santa Barbarassa työskentelee noin 40 henkilöä designin ja hallinnon parissa. Kaikki Sonosilla tehdään itse osista kokoamiseen ja ohjelmistoja myöten – laitteiden ohjaaminen ilmaisella Android- tai iOS-sovelluksella vaatiikin jatkuvaa ohjelmistokehitystä.

Rakennusosasto Santa Barbarasssa on eriskummallinen rakennus, jossa työntekijät kehittelevät vapaasti ideoitaan luovassa ympäristössä, positiivisen ilmapiirin ja kaikkien mahdollisten kuviteltavissa olevien mittalaitteiden ympäröimänä.

Sonosilla on myös oma äänistudion ja gallerian yhdistelmänsä Los Angelesin keskustassa, jossa järjestetään näyttelyitä, konsertteja ja workshoppeja. Kiinnostava konsepti, joka synnyttää varmaankin enemmän ideoita kuin rahaa. Sellainen onkin Sonosin filosofia, joka rakentuu ideoille ja tulevien trendien haistamiselle.

Sonos on todellakin nyt aikamoisessa kasvussa. Kesällä 2011 maailmassa oli jo miljoona “Sonos-huonetta”, kuten he niitä kutsuvat. Helmikuussa 2013 määrä oli kivunnut jo 2,5 miljoonaan…